Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?

Onko rauta-arvoilla (matala ferritiini) suora yhteys levottomiin jalkoihin? Mikäli rauta-arvot voivat selittää oireyhtymän, mitkä ovat ferritiinin labra-arvot (miehillä ja naisilla) joihin tulisi pyrkiä?

Levottomat jalat oireyhtymän syytä ei tiedetä. Kuvantamistutkimuksissa on kuitenkin havaittu viitteitä keskushermoston rautavarastojen puutteesta. Myös aivo-selkäydinnesteen (varastoraudan määrää mittaavan) ferritiinipitoisuuden on havaittu alentuneen levottomista jaloista kärsivillä ihmisillä. Toisaalta myös aivojen dopamiinijärjestelmässä on havaittu muutoksia vaivan yhteydessä. On epäselvää missä määrin mahdollinen raudanpuute ja dopamiinijärjestelmän toimintahäiriö ovat yhteydessä toisiinsa. On myös mahdollista, että molemmat ovat vain seurausta vielä toistaiseksi tuntemattomasta taustasyystä.

Levottomien jalkojen yhteydessä mahdollinen piilevä raudanpuutos kannattaa kuitenkin todeta. Mikäli oireisen ihmisen ferritiiniarvo on alle 75 mikrog/l, niin suositellaan hoitoa rautavalmisteella (tavoitteena ferritiiniarvo 80-120 mikrog/l). On kuitenkin hyvä muistaa, että ferritini kuvastaa myös elimistön tulehdustilaa. Korkea ferritiiniarvo ei siis automaattisesti kerro hyvistä rautavarastoista.

Mitkä ovat levottomien jalkojen oireet ja ovatko oireet jalkaterästä lonkkaan asti? Voiko kuumotus (jalat tuntuvat tulikuumilta) olla levottomien jalkojen oire? 

Levottomat jalat oireyhtymässä potilaalla on ilta-/yöaikaan painottuva pakottava tarve liikutella jalkoja. Tarve liittyy yleensä jaloissa tuntuvaan epämiellyttävään tuntemukseen. Tyypillisesti oireet alkavat tai pahenevat levossa ja helpottuvat jalkoja liikutellessa. Epämiellyttäviä tuntemuksia voi tuntua jalkateristä lonkkiin asti, mutta tyypillisimmin tuntemuksia on jalkaterien ja säärien/pohkeiden alueella.

Jalkojen kuumotus voi olla levottomiin jalkoihin liittyvä oire mikäli sitä esiintyy yhdessä muiden tyypillisten oireiden kanssa. Levottomien jalkojen yhteydessä on kuitenkin tärkeää sulkea pois muut samankaltaisia oireita aiheuttavat tilat, kuten polyneuropatia, laskimoiden vajaatoiminta, turvotukset.

Vaikuttaako hormonit levottomiin jalkoihin? Vai liittyykö enemmän verenkiertoon? Vaihdevuosissa tuli jalkoihin uudenlainen tunne: jalat/ jalkapohjat nilkoista alaspäin ovat välillä tulikuumat nukkumaan käydessä.

Levottomat jalat oireyhtymää esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Tähän on todennäköisesti kuitenkin useita syitä. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että muutokset estrogeenitasoissa vaikuttavat enemmän levottomat
jalat tyyppisten oireiden kehittymiseen kuin estrogeenin absoluuttinen määrä elimistössä. Tähän sopien levottomat jalat oireilua on usein enemmän raskauden aikana, jolloin myös estrogeenitasot nousevat (ja rautavarastot pienenevät). Toisaalta levottomat jalat oireilu lisääntyy myös vaihdevuosien jälkeen eli estrogeenitasojen laskiessa. Tutkimusten perusteella myöskään estrogeenihoidolla ei ole vaikutusta levottomien jalkojen esiintymiseen.

Jalkojen kuumotus nukkumaan käydessä voi siis hyvin olla levottomat jalat tyyppinen oire. Sen ensisijaisena hoitona päiväaikainen liikunta, venyttely ja ylenmääräisen stressin välttäminen on tärkeää. Ruokavalion osalta vähärasvainen kokokasvisruokavalio soijapavuilla täydennettynä voi olla avuksi varsinkin, jos kyseessä on vaihdevuosiin liittyvä vaiva. 

Mikä helpottaa levottomien jalkojen oireita? Auttaako hieronta ja faskiakäsittely levottomiin jalkoihin? 

Levottomien jalkojen hoidossa säännöllinen päivittäinen liikunta on tärkeää ja kannattaa myös venytellä. Nikotiini, alkoholi ja kofeiini kannattaa jättää pois. Myös unihygieniaan kannattaa kiinnittää huomiota eli makuuhuoneen on suositeltavaa olla rauhallinen ja lämpötilan sopiva (usein mielummin hieman viileä kuin lämmin).

Ruokavalion osalta kannattaa syödä mahdollisimman kokokasvisvoittoisesti. Muun muassa täysjyväviljaa, palkokasveja, siemeniä ja pähkinöitä sisältävästä ruokavaliosta saa runsaasti rautaa, magnesiumia ja B-vitamiineja. Vihannekset, hedelmät ja marjat puolestaan sisältävät muun muassa C-vitamiinia sekä muita antioksidantteja. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että nämä ravinteet saattavat lievittää levottomien jalkojen oireita. Ravintolisistä ei kuitenkaan ole havaittu apua ellei ole todettu esimerkiksi selkeää raudanpuutosta. D-vitamiinilisää kannattaa kuitenkin käyttää päivittäin (kesäkuukausia lukuunottamatta), jos asuu Suomen leveysasteilla. 

Hierontaa ja faskiakäsittelyä voi halutessaan myös kokeilla. Osa potilaista hyötyy ja osa ei. Vakuuttavaa tieteellistä näyttöä näiden hyödyistä levottomien jalkojen hoidossa ei kuitenkaan ole.

Rajoittuuko levottomat jalat tuntemus ainoastaan jalkoihin? Voiko sama syndrooma aiheuttaa liikuttamisen tarvetta muualla kehossa? 

Useimmiten levottomien jalkojen oireet ilmenevät säärissä, pohkeissa ja/tai jalkaterissä. Joskus harvoin myös yläraajoissa voi esiintyä samankaltaisia epämiellyttäviä tuntemuksia.

Miten levottomia jalkoja voi ennaltaehkäistä?

Levottomien jalkojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä päivittäinen liikunta on tärkeää. Liian raskasta liikuntaa ei kuitenkaan kannata harrastaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Venyttely auttaa usein myös. Nikotiini, alkoholi ja kofeiini kannattaa jättää pois. Makuuhuoneen kannattaa olla rauhallinen ja lämpötilan sopiva.

Ruokavalion osalta kannattaa syödä mahdollisimman kokokasvisvoittoisesti eli monipuolisesti muun muassa täysjyväviljaa, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä, vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja juureksia. Myös D-vitamiinilisää kannattaa käyttää päivittäin (kesäkuukausia lukuunottamatta), jos asuu Suomen leveysasteilla.

Mikä on ravitsemuksen ja ravintolisien, kuten magnesiumin tai c-vitamiinin yhteys levottomiin jalkoihin?

Tutkimuksissa on havaittu, että epäterveellinen ruokavalio, kuten liha, lihajalosteet, sokeri ja puhdistetut viljat ovat yhteydessä heikompaan unenlaatuun. Toisaalta taas esim. täysjyväviljan ja hedelmien kulutus yhdistyy parempaan unen laatuun. Nukkuakseen hyvin kannattaa siis syödä mahdollisimman kokokasvisvoittoisesti, kuten täysjyväviljaa, palkokasveja, siemeniä ja pähkinöit, joista saa runsaasti rautaa, magnesiumia ja B-vitamiineja. Vihannekset, hedelmät ja marjat puolestaan sisältävät muun muassa C-vitamiinia sekä muita antioksidantteja. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että nämä ravinteet saattavat lievittää levottomien jalkojen oireita. Ravinnon C-vitamiini parantaa myös raudan imeytymistä ja auttaa siten ylläpitämään elimistön rautavarastoja. Ravintolisistä ei kuitenkaan ole havaittu apua (mikäli ei ole todettu esim selkeää raudanpuutosta). Kofeiinia ja alkoholia kannattaa välttää.

Miten levottomat jalat todetaan?

Levottomat jalat on kliininen diagnoosi, joka voidaan tehdä silloin kun potilaalla on tyypilliset oireet ja muut syyt on suljettu pois.

Diagnoosiin vaaditaan, että:

1. Potilaalla on tarve liikutella jalkoja, ja yleensä se liittyy niissä tuntuvaan epämukavaan tunteeseen.
2. Oireet alkavat tai pahenevat levossa.
3. Oireet lievittyvät osittain tai kokonaan jalkoja liikutellessa.
4. Oireet ovat voimakkaimmat illalla tai yöllä.
5. Oireet eivät liity lääkitykseen tai johonkin muuhun lääketieteelliseen ongelmaan, kuten lihaskipuihin, laskimoiden vajaatoimintaan tai turvotukseen.

Voivatko suonikohjut aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin levottomat jalat?

Voivat. Levottomat jalat vaivaa epäillessä on tärkeää sulkea pois muut mahdolliset syyt oireiden taustalla. Esimerkiksi juuri suonikohjut sekä muut verenkierron poikkeavuudet voivat aiheuttaa samankaltaisia epämiellyttäviä tuntemuksia alaraajoissa.