Artikkeli Ravitsemus

Onko kahvin nauttimisesta helteellä haittaa?

Ravitsemusterapeutti Anne-Mari Mattila vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kesäjuomista.

Onko kahvin tai teen juonti helteellä haitallista? 

Helteellä voi nauttia päivittäin myös kuumia juomia, kuten teetä ja kahvia. Kahvi ja tee sisältävät kofeiinia ja niitä juodaan muuan muassa piristävän vaikutuksen vuoksi. Kumpikaan juomista ei sisällä energiaa, ellei sitä lisätä valmiiseen juomaan hunajan, sokerin, maidon tai kerman muodossa. Näin ollen kahvia ja teetä voidaan pitää ihan hyvinä nesteen lähteinä. Haittavaikutuksia voi kuitenkin tulla, jos kofeiinia nauttii yli 400 milligrammaa (noin 3–5 kahvikuppia) vuorokaudessa. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi nukahtamisvaikeuksia, levottomuutta, pahoinvointia ja sydämentykytystä. Etenkin helteellä on hyvä muistaa, että kofeiinia sisältävät juomat poistavat nestettä elimistöstä. Lisänä on siis hyvä nauttia myös esimerkiksi vettä.

 

Urheilen kesällä paljon, jolloin hikoilukin on runsaampaa. Mitä kannattaisi juoda, ja miten pidän huolta, että nesteytys on riittävää?

Urheilu lisää hikoilun kautta nestehävikkiä noin 0,5–2 litraa liikuttua tuntia kohti. Nestehävikin määrään vaikuttavat muuan muassa liikunnan rasittavuus, ympäristön ilman kosteus ja lämpötila. Kylmissä ja viileissä olosuhteissa hikoilu on huomattavasti vähäisempää kuin lämpimissä tai kuumissa olosuhteissa. Hävikkiä voi korvata tavanomaista runsaammalla juomisella päivän aikana.

Urheilusuorituksen kestäessä yli 60 minuuttia tulisi myös suorituksen aikana juoda. Teholtaan kevyessä, pitkäkestoisessa ja tasavauhtisessa liikunnassa vesi on suositeltavin valinta. Vaativassa ja pitkäkestoisessa urheilussa voi valita puolestaan urheilujuoman.

Kehon nestetasapainoa ja juomisen riittävyyttä voi seurata muun muassa virtsan väriä tarkkailemalla. Vaaleankeltainen virtsan väri kertoo nestetasapainon olevan kunnossa, kun taas tumma virtsa ja vähentynyt virtsaamisen tarve viestii nestehukasta.

 

Teen itse kuplavettä, onko se hyvä janojuoma? Onko parempi juoda jotain hiilihapollista vai onko vesi riittävä? Minua myös huolettaa, että juon liikaa vettä.

Hiilihapotettu vesi on vettä, johon on liuennut hiilidioksidikaasua paineen alla. Tällä ei ole vaikutusta juoman nesteyttäviin ominaisuuksiin. Jos kotitekoinen kuplavesi maistuu paremmin kuin kraanavesi, tulee sitä todennäköisesti juotua enemmän. Herkkävatsaiselle hapotettu vesi voi aiheuttaa vatsaoireita, kuten turvotusta tai närästystä.

Nesteen tarve on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat muun muassa ympäristön lämpötila, ikä ja arkiaktiivisuus. Aikuisilla päivittäinen nesteen tarve on noin 2–3 litraa, josta osa saadaan ruuan mukana. Vettä ja muita juomia kannattaa nauttia päivittäin noin 1–1,5 litraa. Tätä suuremmasta nestemäärän nauttimisesta on harvoin terveydellistä hyötyä. Useimmiten nesteen tarve tulee tyydytetyksi, kun juodaan janon ohjaamana. Vesi on paras janojuoma tyydyttämään nesteentarpeen ja sammuttamaan janon. Jos vettä juo tarpeeseen nähden ylenpalttisesti, voi nestetasapaino häiriintyä. Yleisin haitta tällöin on tihentynyt vessassa käynnin tarve.

 

Raparperimehu on ihana kesäjuoma. Onko itse tehty raparperimehu epäterveellistä? Onko terveyden kannalta merkitystä, onko se valmistettu keittämällä vai sitruunahappoa käyttäen? 

Makeita ja happamia juomia suositellaan käytettävän vain satunnaisesti ja mieluiten aterian yhteydessä. Sokeripitoiset juomat eivät lisää kylläisyyden tunnetta, mutta ne lisäävät päivän mittaan saadun energian määrää. Hampaiden terveyden kannalta juomat, jotka sisältävät sokeria ja happoa (kuten sitruunahappoa), aiheuttavat hampaiden reikiintymistä ja eroosiota. Kun valitsee kotitekoiselle mehulle valmistustapaa, on keittäminen sitruunahappoa parempi vaihtoehto.

 

Onko alkoholin nauttimisesta helteellä haittaa?

Kesähelteet lisäävät hikoilua ja nestehävikkiä. Alkoholi on diureetti eli se poistaa nestettä kehosta, minkä vuoksi se kuivattaa elimistöä entisestään. Jos kesäpäivästä haluaa nautiskella terassilla istuen, kannattaa alkoholijuomia nauttia kohtuudella ja ottaa tavaksi juoda myös lasillinen vettä.

 

Mikä on kouluikäiselle lapselle paras janojuoma helteellä? Saavatko lapset juoda elektrolyyttijauheesta tehtyjä juomia?

Paras janojuoma lapselle helteellä on vesi. Veden lisäksi päivittäin voi nauttia maitoa ja hapanmaitotuotteita sekä lasillisen täysmehua. Juomisen lisäksi hyvä keino huolehtia lapsen nestetasapainosta hellekeleillä on tarjota vesipitoisia kasviksia ja hedelmiä.

Elektrolyyttijauheet sisältävät kivennäisaineita ja suoloja, joita yleensä saadaan riittävästi ravinnosta. Lapsille elektrolyyttijauheesta tehtyjä juomia ei yleensä suositella. Poikkeustilanteissa, kuten ripulitaudissa, nestevajauksessa ja pitkäkestoisen ja lämpimissä olosuhteissa tehdyn urheilusuorituksen yhteydessä käyttö voi olla perusteltua. Noudattamalla pakkausselosteen ohjeita tuotteiden käyttö on yleensä turvallista.

Elektrolyyttijauheita turvallisempi ja parempi vaihtoehto nestetasapainon tukemiseen ripulitaudissa ovat lapsille suunnatut ripulijuomat ja nesteytysjuomat. Niissä on kivennäisaineiden lisäksi glukoosia. Urheillessa perinteiset urheilujuomat, kuten Gatorade, Powerade tai Dexal, ovat elektrolyyttijauheita turvallisempia vaihtoehtoja lapsille.

 

Kannattaako helteellä lisätä veteen ja kotona tehtyyn kivennäisveteen suolaa? Onko pienen määrän suolaa sisältävä vichy paras janojuoma helteellä?

Suolaa ei suositella lisättävän nesteeseen itse, sillä suolan määrä voi kasvaa helposti liian suureksi. Tämä voi lisätä entisestään nesteen poistumista elimistöstä. Suurin osa suomalaisista aikuisista saa ruokavaliostaan liikaa suolaa suositukseen nähden (suositus on teelusikallinen eli alle 5 grammaa/vuorokausi). Elimistön sisäiset natriumvarastot riittävät täyttämään tarpeen myös kesällä, kun hikoiltaessa poistuu natriumia.

Kivennäisvedessä on tavallista vesijohtovettä enemmän mineraaleja, kuten natriumia, magnesiumia, kaliumia ja kalsiumia. Suomessa useimmat kivennäisvesi-nimellä myytävät juomat eivät sisällä suolaa eli natriumia. Vichy-nimellä myytävissä juomissa on suolaa, ja suolapitoisuus on yleensä noin 0,05–0,16 grammaa/100 millilitraa. Jos juo vuorokaudessa 1,5 litraa kivennäisvettä saa suolaisemmasta kivennäisvedestä jo 2,4 grammaa suolaa eli lähes puolet suosituksesta.

Juomaa valitessa suolapitoisuudella on väliä varsinkin silloin, jos nesteitä nauttii runsaasti. Helteellä juomaksi voi halutessaan valita veden lisäksi vähäsuolaisen ja maustamattoman kivennäisveden. Jos helteellä ruokahalu heikkenee ja syö normaalia vähemmän, voi valita myös suolaisemman kivennäisveden.

Anne-Mari Mattila

 

 

Liity uutiskirjetilaajaksemme

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Ruokapöydässä on katettuna runsaasti eri vaihtoehtoja Artikkeli

Paksusuolen syöpä on lisääntynyt entistä nuoremmilla: tällainen ruokavalio voi lisätä riskiä

Paksusuolensyöpä lisääntyy myös Suomessa entistä nuoremmilla. Riskitekijäksi on todettu länsimainen elämäntapa ja ruokavalio.

Näin pidät kehon viileänä helteellä: ”Janon tunne voi kertoa liian myöhään veden tarpeesta” Artikkeli

Näin pidät kehon viileänä helteellä: ”Janon tunne voi kertoa liian myöhään veden tarpeesta”

Elimistön liiallisen lämpenemisen ja kuivumisen tunnistaa heikotuksesta, sekavuudesta, pahoinvoinnista ja ripulista.

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa Artikkeli

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa

Ravitsemusterapeuttimme Kirsi Englund kertoo, kuinka opettaa lapselle tervettä suhtautumista ruokaan ja herkutteluun.

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja Artikkeli

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja

Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.

Ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä: Näin lisäät hyviä rasvoja ruokavalioosi Artikkeli

Ravitsemusterapeutin viisi vinkkiä: Näin lisäät hyviä rasvoja ruokavalioosi

Mitä ovat hyvät rasvat – ja mistä niitä saa? Ravitsemusterapeuttimme Katja Nissinen kokosi viisi helppoa vinkkiä, jotka on helppo uittaa osaksi arkea.

Nuori nainen juo terveysjuomaa Artikkeli

Ylihammaslääkäri: Urheilu- ja hyvinvointijuomat ovat yhtä haitallisia suunterveydelle kuin limsat

Vähäkaloriset energiajuomat ja terveelliseksi mielletyt kombuchat ovat monien huulilla. Moni pitää tällaisia hyvinvointijuomia terveellisinä, mutta Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindbladin mukaan asia ei ole niin yksioikoinen.