Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?

Terveydenhuoltojärjestelmän keskeisin potilasryhmä on se 10 %:n osuus väestöstä, joka synnyttää 80 % kuluista. Tässä ryhmässä olevat ihmiset ovat heterogeeninen ryhmä, joten heidän hoitonsa toteutumistaan ei voida seurata yksittäisen sairauden seurannan mittarilla. Jos esimerkiksi seuraamme BDI-kysellyllä (Beck Depression Inventory) masennuksen hoitoa, saamme kohtalaisen hyvän kuvan masennuksen hoidon tuloksista, mutta antaako tämä yksittäinen mittari kuvaa muista ongelmista ja sairauksista? Entä onko hoito toteutettu kustannusvaikuttavasti?

Sairauskeskeisessä ajattelussa ongelma on myös se, että mittareiden määrä nousee hallitsemattoman suureksi, jos mittaamme joka sairauden erikseen. Lopputulema on, että kokonaiskuva ihmisestä ja hoidosta häviää mittareiden sekaan.

Hoidon jatkuvuus sopii erinomaisesti laatumittariksi etenkin, kun hoidamme ihmisiä, joilla on useita samanaikaisia ongelmia. Jatkuvuus ei ole tae vain lääketieteellisestä laadusta, vaan myös tehokkuudesta. Tämä on osoitettu esimerkiksi norjalaisessa rekisteritutkimuksessa, joka julkaistiin vuonna 2022¹. Tutkimus kattaa liki koko Norjan väestön ja siinä on selvitetty miten hoidon jatkuvuus vaikuttaa siihen, miten usein kansalainen käy päivystyksessä tai on hoidettavana päivystysosastolla, sekä muutoksiin kuolleisuudessa.

Tutkimuksen keskeinen viesti on, että hoidon jatkuvuus vähintään kahden vuoden ajan vähentää päivystyskäyntejä ja päivystysosastojen käyttöä reilu 10 %. Samaan aikaan myös kuolleisuus vähenee. Toisin sanoen sairauksien hoitotasapaino paranee (kuolleisuus laskee) ja toiminta on kustannusvaikuttavampaa (kallis päivystyksellinen hoito vähenee).

Jatkuvuuden kohentaminen nostaa perusterveydenhuollon menoja hetkellisesti, kunnes kalliin erikoissairaanhoidon vähenemä tuottaa merkittävästi isommat säästöt. Myös muissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia ja arvioitu, että potilaan hoidon kokonaiskustannukset vähenevät jatkuvuuden myötä jopa kolmanneksella.

Näiden tulosten valossa on esitetty, että hoidon jatkuvuus olisi kustannusvaikuttavin toimenpide terveydenhuollossa. Yksittäisissä sairauksissa voidaan löytää hyvin kustannustehokkaita toimia, mutta hoidon jatkuvuus tuo kustannusvaikuttavuutta koko väestön tasolla. Täten sen hyödyt ovat myös suurimmat.

On luotava puitteet, joissa jatkuvuus pyritään turvaamaan

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmää uudistetaan parasta aikaa. Hoidon jatkuvuuden kohentaminen koko väestön tasolla ei tässä hetkessä ole mahdollista. Olemme kuitenkin Terveystalossa lähestyneet tätä ongelmaa siten, että tarjoamme julkiselle sektorille toimintamalleja, joissa hoidon jatkuvuutta hyödynnetään kohdennetusti. Kuten aiemmin kirjoitin, on osoitettu, että 10 % sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjistä käyttää 80 % resursseista. Tämän väestöryhmän hoidossa jatkuvuuden on oltava yksi interventioista.

Toimintamallimme kulkee nimellä Oma tiimi. Tiimejä on erilaisia riippuen kohdeväestöstä. Kohdeväestöjä ovat esimerkiksi hoivan piirissä olevat iäkkäät sekä avun tarpeessa olevat lapset ja nuoret perheineen. Oma tiimien toiminnan ytimessä on se, että tiimillä on kyky hoitaa laajalla otteella kohdeväestön ongelmia, ja hoidon toteutusta seurataan systemaattisesti. Kun hoidamme monimutkaisia asioita, on vääjäämätön tosiasia, että kaikki hoitosuunnitelmat eivät toteudu suunnitellusti. Tiivis seuranta ja vastuunotto ovat ratkaisu tähän. Ajan saatossa tiimi löytää jokaiselle yksilölle toimivimmat ratkaisut ja saa täten aikaan parhaat hoitotulokset.

Viittaamassani tutkimuksessa on vielä yksi merkittävä löydös: hoidon jatkuvuuden hyödyt lisääntyvät ajan saatossa. Kuten nähdään, jo kahdessa vuodessa saadaan merkittäviä tuloksia aikaan. Päivystyskäyntien määrä väheni noin 12 %, mutta yli viisitoista vuotta kestäneissä hoitosuhteissa käyntien määrä on 30 % vähäisempi suhteessa verrokkeihin.

Jos jatkuvuuden hyödyt halutaan maksimoida, se vaatii pitkäjänteisyyttä ammattilaisilta – mutta myös koko järjestelmältä. On luotava puitteet, joissa jatkuvuus pyritään turvaamaan. Kun puhutaan palveluiden hankinnasta jatkuvuuden näkökulmasta, hankintojen kestolla on iso merkitys. Jos käytämme viitattua tutkimusta ohjenuorana, alle viideksi vuodeksi hankittu palvelu ei ehdi tuottaa kaikkia jatkuvuuden hyötyjä.

¹) Tutkimus: Sandvik H, Hetlevik Ø, Blinkenberg J, Hunskaar S. Continuity in general practice as predictor of mortality, acute hospitalisation, and use of out-of-hours care: a registry-based observational study in Norway. Br J Gen Pract. 2022 Jan 27;72(715):e84-e90. doi: 10.3399/BJGP.2021.0340. PMID: 34607797; PMCID: PMC8510690