Onko älylaitteiden happisaturaatio-mittaus luotettava?

Onko älylaitteiden happisaturaatio-mittaus luotettava? Mikä on sellainen arvo, josta pitää huolestua?

Älylaitteiden happitasot mitataan valoheijastuksella. Sormesta mitattuna tulokset ovat aina luotettavampia, kuin ranteesta mitattuna. Älylaitteet mittaavat hyvin eri frekvenssein happitasoja. Osa saattaa mitata vain harvakseltaan yöunen aikana, jolloin mittausten väliin voi jäädä pitkiäkin taukoja. Osalla vaikeaa uniapneaa sairastavilla älylaite on saattanut silloin tällöin huomauttaa happitasoista, mutta ei edes joka viikko. FDA on vastikään hyväksynyt Apple Watch Series 10 laitteen uniapnean seulontaan. Täten laitteiden luotettavuus tulee lähivuosina paranemaan entisestään.

Normaali happitaso on yli 95 % ja useat valmistajat luokittelevat normaalien piiriin vielä yli 90 % happitasot. Mikäli happitasosi ovat yöunen aikana lähempänä 90 %:ia, selvittäisin uniapnean ennakkotodennäköisyytesi STOP-BANG kyselyllä. STOP-BANG kysely on yksinkertainen. Saat jokaisesta kohdasta yhden pisteen ja jos pisteitä on kolme tai yli, on ennakkotodennäköisyytesi uniapnean osalta kohtalainen ja tulee arvioida uniapneatutkimuksen tekoa. Kyselyssä selvitetään, onko sinulla

• voimakasta kuorsausta
• päiväaikaista väsymystä
• todettuja hengityskatkoja tai heräämisiä tukehtumistunteeseen
• verenpainetauti tai lääkitys verenpaineeseen
• BMI yli 35
• ikää yli 50 vuotta
• kaulanympärys miehillä yli 43 cm ja naisilla yli 41 cm
• miessukupuoli

Unitutkimuksissa seurataan hengitysilmavirran muutoksia ja yli 3 %:in happitasojen laskua, jolloin saadaan todellinen tieto yöaikaisista happitasoista ja siihen mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä.

Luen illalla sängyssä älylaitteella ja huomaan monesti melkein nuukahtavani se käteen. Onko se terveellistä silmille ja miten se vaikuttaa uneen?

Älylaitteiden käyttö ei ole suotavaa illalla ja makuuhuoneessa. Siitä huolimatta monet (mukaan lukien itsekin) sortuvat sitä tekemään. Unen kannalta on tärkeintä, että illalla rauhoittuisi viimeisen tunnin ajan ennen nukkumaanmenoa. Älylaitteet voivat luoda sisällöllään ja valaistuksellaan ylivireyttä, nukahtamisviivettä ja unenlaadun heikentymistä. Tämän vuoksi useat suositukset painottavat, että viimeiseen tuntiin ei tulisi käyttää älylaitteita, ja paras olisi jättää älylaitteet kokonaan makuuhuoneen ulkopuolelle.

Mikäli älylaitteita kuitenkin käyttää, välttäisin kaikkea aktivoivaa sisältöä, työhön liittyviä asioita, ja himmentäisin valaistusta ja puhelimen sinistä valoa. Silmien osalta tärkeä olisi pitää kännykkä sopivan etäisyyden päässä kasvoista ja välillä lepuuttaa silmiä katsomalla lähellä olevan näytön sijaan kauemmas.

Onko puhelimen "sinisen valon" rajoitin toimiva keino ehkäistä illan älylaiteunettomuutta?

Sinisen valon rajoitin auttaa vähentämään älylaiteunettomuutta. Mitä enemmän kirkasta ja sinistä valoa näemme, sitä vähemmän aivomme erittää ilta-aikaista melatoniinia. Tämän takia melatoniinin kannalta mahdollisimman punertavat ja himmeät valot ovat parhaita.  Älylaitteiden vaikutus unettomuuteen on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi. Monet sovellukset ovat sen verran koukuttavia ja tuottavat hyvänolon hormonia dopamiinia, jolloin jäämme selaamaan sisältöä ja virkistymme entisestään, vaikka tiedämme että olisi parempi mennä nukkumaan. 

Mitä tehdä, kun iPhonen pasianssista on tullut paha tapa ”iltasaduksi ”sängyssä?

Mikäli tunnet että pasianssi rauhoittaa sinua ja saa sinut hyvin nukahtamaan, en näe siihen suoranaista estettä. Tekisin kuitenkin kokeilun, jossa kolmen viikon ajan lukisin klassista kirjaa iltaisin enkä käyttäisi älylaitetta. Samalla seuraisin, onko unenlaatu ja vireystila samanlainen vai parempi.

Jos illalla TV:tä katsellessa nukahtelee jo 20.00–21.00 aikoihin esim. 20 min jaksoja, vaikuttaako se yöuneen? 

Ehdottomasti vaikuttaa. Kello 15–16 jälkeen nukuttujen päiväunienkin on havaittu vähentävän unipainetta. Yritä löytää keinot, ettet nukahtele illalla TV:n ääreen. Saatat huomata nopeasti, että unenlaatusi paranee ja yöheräämiset vähenevät. Jos iltaväsymys jatkuu, on hyvä pohtia, onko taustalla elimellistä syitä, kuten uniapneaa tai levottomia jalkoja.

Kannattaako unettomuuteen kuunnella puhelimesta öisin 8D-unimeditaatiota, jossa on musiikkia eri taajuuksilla ja joka väitetysti alentaa kortisolitasoja? 

Monet rentouttavat harjoitteet ja äänet laskevat ylivireyttä ja sympaattisen hermoston aktivaatiota. Tärkeintä on löytää itselle parhaiten sopivat harjoitteet. 
Eri ääniaaltojen vaikutuksia univaiheisiin tutkitaan paraikaa ja pyritään löytämään parhaat keinot rentoutumiseen. Toistaiseksi valtaosa tutkimuksista on ollut tutkittavien määrän osalta pieniä. Jäämme kuitenkin innolla odottamaan tuloksia.