Onhan yhdenvertaisuus teillä myös muuta kuin sateenkaarilogo Pride-viikolla?
Kesäkuussa pukeudutaan sateenkaaren väreihin, kun yhdenvertaisuutta juhlistetaan Pride-kulkueissa ja -tapahtumissa ympäri maailmaa. Myös Suomessa organisaatiot ovat innokkaasti lähteneet mukaan ja logot päivittyvät sosiaalisen median kanaviin hanakasti. Epäkohtiin puututaan tarmolla, mutta kuinka organisaatiokulttuuria tulisi kehittää, jotta inklusiivisuus olisi osa rakenteita, eikä virheiden korjaamista?
Terveystalon työterveyspsykologi Jukka Oksasen mukaan yhdenvertaisuus on ajattelutapa, jonka tulisi heijastua kaikessa toiminnassa.
– Yhdenvertaisuus ei ole mielipide tai kysymysasia, vaan se koskettaa meitä kaikkia. Yhdenvertaisuudesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että se on tärkeä asia useimmille työntekijöille - ikään, sukupuoleen, etnisyyteen tai seksuaalisuuteen katsomatta. Monille työpaikan valinnan ja siellä pysymisen tärkeä tekijä on yhdenvertaisuus. Arvot eivät ole vain mielipiteitä, vaan tekoja.
Lähtökohtana voidaan pitää vuonna 2015 voimaan tullutta yhdenvertaisuuslakia, jota juuri tänä vuonna päivitettiin kesäkuun alussa koskemaan vahvemmin myös työelämää. Lakiuudistuksessa vahvistettiin syrjinnän ehkäisemistä ja yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla.
– Työnantajille annettiin kahden vuoden siirtymäaika lakiuudistuksessa mainittujen muutosten toteuttamiseen, mutta viesti on selvä. Jos minkäänlaista syrjintää ei olisi työelämässä havaittavissa, vastaavia päivityksiä ei olisi ollut tarpeen tehdä, Oksanen valottaa.
Rakenteet poistavat haasteita
Oksasen mukaan yhdenvertaisuus lähtee rakenteista.
– Kun tarkastelee asioita enemmistöön kuuluvan henkilön näkökulmasta, on hankala huomata rakenteita, jotka ylläpitävät vähemmistöä syrjiviä normeja. Näkyvät ja näkymättömissä olevat organisoitumiseen liittyvät rakenteet kertovat meille, kuulummeko kyseiseen (työ-)yhteisöön vai emme.
Yhdenvertaiset rakenteet ovat omiaan luomaan työyhteisöstä myös psykologisesti turvallisen.
– Turvallisempi tila on käsitteenä jo aika tuttu. Se on inklusiivinen tila paikka, joka sallii ja mahdollistaa erilaisuuden. Se merkitsee enemmän kuin vain sukupuolettomia vessatiloja, joka on toki erinomainen esimerkki fyysisen ympäristön inklusiivisuudesta. Jatkuva dialogi ja Pride-viikon julistaminen työpaikalla ovat puolestaan esimerkkejä ilmapiirin sallivammaksi luomisesta. Psykologisesti turvallisessa yhteisössä on lupa poiketa normista, rikkoa rajoja ja sallia virheiden tekeminen.
Raameista toiminnan tasolle viedyt ohjeet asettavat organisaation normit
Hyvä käytös ei ole keneltäkään pois, mutta käytännön toimintaohjeet kertovat konkreettisesti mitä se kussakin organisaatiossa tarkoittaa.
– On inhimillistä tehdä virheitä, mutta niistä tulee oppia. Tätä varten jokaiselle tulisi olla selvää, kuinka puututaan tilanteisiin, joissa sattuu lipsahdus - tai tunnistetaan syrjivää puhetta tai käytöstä. Puuttumiseen täytyy rohkaista ja antaa työkalut, joiden avulla palautetta voi antaa rakentavasti, Oksanen neuvoo.
Näitä taitoja tulisi organisaatiossa kouluttaa ja opetella, jotta yhdenvertainen arvopohja tulee näkyväksi.
– Martin Luther Kingin sanoin ”In the end we will remember, not the words of our enemies, but the silence of our friends”. Psykologisesti turvallisessa työyhteisöissä kollegat eivät seuraa sivusta passiivisesti, vaan toimivat ristiriitatilanteissa ylpeästi organisaation arvojen mukaisesti. Jos psykologinen turvallisuus käsitteenä ei vielä ole kovin tuttu, siihen voi perehtyä esimerkiksi Työterveyslaitoksen "Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä" -oppaan avulla, Oksanen neuvoo.
Vinkit inkusiivisuuden kehittämiseen
– Organisaatioiden ei tarvitse keksiä itse sitä mistä aloittaa, sillä yhdenvertaisuuden lisäämisen eteen moni on jo tehnyt valtavan työn avuksemme, Oksanen sanoo.
Oheisten vinkkien avulla organisaatioissa päästään alkuun, minkä lisäksi Oksanen suosittelee lämpimästi tutustumaan myös Työterveyslaitoksen tuottamaan ”Monimuotoisuus ja inklusiivisuus: mitä ja miksi”-oppaaseen.
1) Aloita määrittelemällä tahtotila. Monimuotoisuus tarjoaa paljon hyötyjä organisaatioille, joten miettikää mitä ne teille ovat, ja mitä haluatte saavuttaa inklusiivisuutta kasvattamalla.
2) Johda tahtotilasta konkreettiset ja mitattavat tavoitteet. Yhdenvertaisuutta ei luoda pelkästään ylhäältä, mutta ylimmän johdon sitoutuminen on olennaista tavoitteiden saavuttamiseksi. Sitä tehdään, mitä mitataan -ajattelu ohjaa yhtä lailla yhdenvertaisuuden eteen tehtävää työtä.
- Käytännössä voitte miettiä esimerkiksi tavoitteita, joita asetatte rekrytointiin ja perehdytykseen.
- Työhyvinvointikyselyillä voidaan seurata yhdenvertaisuuden toteutumista samoin kuin muitakin hyvinvointia edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutta.
- Löytyyhän organisaatiostanne määritelty toimintamalli syrjivään käytökseen puuttumiseen ja tuotattehan omat sisäiset tapahtumanne esimerkiksi esteettömästi ja yhteisellä kielellä. Puhutun sukupuolineutraalin kielen lisäksi, onhan myös kuvakerrontanne monimuotoista.
3) Yhdenvertaisuus ei tule kerrasta valmiiksi, vaan kyseessä on jatkuva prosessi. Samoin kuin kaikki muukin kehittäminen, myös yhdenvertaisuuden eteen täytyy tehdä jatkuvasti työtä. Perinteinen Plan-Do-Check-Act -toimintalogiikka pätee myös tähän.
Päivitetään siis itsemme ja organisaatiomme. Pride-kuukausi on mahtava tilaisuus ottaa ensimmäinen askel!
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
8+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.