Omalaatuinen influenssa: tiesitkö nämä kuusi influenssaan liittyvää arvoitusta
Ovella kolkutteleva kausi-influenssa on suomalaisten jokavuotinen riesa. Tuttuun tautiin liittyy kuitenkin vielä avoimia lääketieteellisiä kysymyksiä ja kummallisuuksia, kertoo Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.
1. Influenssa tarttuu joka toiseen, joista taas joka toinen saa oireita
Influenssa on herkkä tarttumaan kaikkialla, missä ihmisiä on lähekkäin. Kuitenkin vain joka toiselle tartunnan saaneista tauti aiheuttaa oireita.
- Hämmästyttävää on se, että emme edelleenkään tiedä miksi tauti tarttuu toiseen ja toiseen ei. Tai sitä, miksi toinen saa oireita ja toinen ei. Joitakin viitteitä on esimerkiksi siitä, että lapsena sairastettu influenssa voi vaikuttaa siihen, miten keho reagoi tautiin aikuisena. Tiedämme myös, että riskiryhmiin kuuluvat ihmiset saavat influenssassa rankempia oireita ja useammin vakavia jälkitauteja, kertoo yleislääketieteen erikoislääkärimme Emil Heinäaho.
- Myös koronavirus toimii samalla tavalla: noin kolmannes ihmisistä sairastaa koronan ilman oireita. Ja nyt yritämme tutkia sitä, mitä näiden oireettomien ihmisten kehoissa tapahtuu koronan iskiessä, Heinäaho jatkaa.
2. Kausi-influenssa on joka vuosi erilainen
- Emme voi tietää etukäteen, kuinka raju tai kevyt epidemia on tulossa, Heinäaho kommentoi.
Influenssavirus muuttuu nopeasti, jotta se välttäisi kehomme puolustusmekanismeja.
- Tämän vuoksi influenssarokote valmistetaan käyttämällä niitä viruskantoja, joiden oletetaan aiheuttavan seuraavan kauden epidemian. Viime vuonna otettu rokote ei siis suojaa tulossa olevalta influenssalta.
3. Eniten influenssaa levittävät oireettomat
- Influenssasta tekee erityisen hankalan se, että eniten tautia levittävät tartunnan saaneet, mutta vielä oireettomat ihmiset. Tämä tarkoittaa 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Miksi näin, syytä emme tarkalleen tiedä. Mutta tämän vuoksi perusterveidenkin on tärkeä ottaa influenssarokote, sillä rokotteella ei suojele vain itseään, vaan esimerkiksi lähipiiriin kuuluvia riskiryhmäläisiä.
Seuraava herkästi tartuttava vaihe on influenssan kolmas oireinen päivä: silloin oireet ovat yleensä pahimmillaan.
4. Influenssaan on vaikea kehittää täsmälääkettä, sillä virukset muuntautuvat
- Yleisesti tauti pitää vain sietää ja sairastaa, sillä tehokasta täsmälääkettä tautiin on edelleen vaikea kehittää. Viruslääkkeitä käytetäänkin hyvin rajallisesti, esimerkiksi silloin, jos henkilö sairastaa puolustuskykyä heikentävää sairautta. Lääkkeiden teho ei kuitenkaan ole hyvä: parhaimmillaan ne vähentävät oireilua päivän tai kaksi, kun lääkityksen aloittaa tarpeeksi ajoissa.
Rokote onkin aivan ylivoimainen taistelussa influenssaa vastaan.
- Vaikka rokote ei suojaa sataprosenttisesti tartunnalta, se kuitenkin lieventää oireita. Mitä suurempi osa väestöä influenssarokotteen ottaa, sen tehokkaampi suojasta tulee, Heinäaho jatkaa.
5. Influenssa aiheuttaa enemmän keuhkokuumetta kuin tavallinen flunssa
- Influenssa aiheuttaa jälkitautina keuhkokuumetta enemmän kuin perusflunssat. Tarkkaa syytä emme tiedä. Influenssa on kuitenkin kunnon rääkki keholle ja mitä huonommassa kunnossa keho on (esimerkiksi tupakoinnin vuoksi), sitä pahempia seurauksia voi tulla.
Yleisimpiä influenssan jälkitauteja keuhkokuumeen lisäksi ovat poskiontelontulehdus, sydänlihastulehdus ja aivokalvontulehdus. Lapsilla puolestaan korvatulehdukset.
6. Influenssaa on vaikea erottaa muista flunssataudeista, mutta lihaskivut kertovat paljon
Influenssaa testataan vastaanotolla loka-marraskuussa, kun selvitetään kausitaudin etenemistä ja yleisyyttä. Kun tautia on jo liikkeellä, ei virusta yleensä enää testata.
- Hoito on aina oireenmukaista, eikä diagnoosi vaikuta hoitoon. Lääkärinä kiinnitän kuitenkin erityisesti huomiota potilaan lihaskipuoireisiin. Todennäköisesti influenssa aiheuttaa enemmän lihaskipua muihin tauteihin verrattuna siksi, että influenssan rankat oireet aktivoivat puolustusjärjestelmää siten, että lihaksistoon tulee tulehduksellinen tila, Heinäaho päättää.
Yritykset – influenssarokotukset henkilöstölle
Jos haluat tarjota rokotteen henkilöstöllesi, ota yhteys omaan työterveystiimiisi, tai lisää rokotukset suoraan työterveyssopimukseen.
Lue lisää aiheesta
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.