Omailmoituskäytäntö tuo joustavuutta ja viestii luottamuksesta
Omailmoituskäytäntö tuo suoraviivaisuutta ja joustavuutta sairauspoissaolokäytäntöihin – etenkin poikkeusolosuhteissa.
Sairauspoissaolot ovat yleisiä etenkin keväisin flunssan ja influenssan jyllätessä, mutta monien arjen mullistaneessa koronatilanteessa niitä kertyy entistä herkemmin. Moni on tottunut menemään töihin normaalisti pienessä köhässä, mutta nyt kotiin suositellaan jäätävän aiempaa matalammalla kynnyksellä. Töihin ei pidä mennä, mikäli potee minkäänlaisia hengitystieoireita.
Joustavuutta sairauspoissaoloihin tuo kätevä omailmoituskäytäntö, jonka käyttöön ottamista suositellaan erityisesti nyt, maailmanlaajuisen koronapandemian aikana.
Työpaikoissa, joissa omailmoitus on käytössä, työnantaja ja työntekijä sopivat yhdessä poissaolosta sairaustapauksissa. Työkyvyttömyyden pitkittyessä yli omavastuuajan (yleensä yli sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 päivää) työntekijän täytyy toimittaa lääkärintodistus työnantajalle. Omavastuuajan ylittävältä sairausjaksolta maksetaan Kelan sairauspäivärahaa, jota varten todistus tarvitaan. A-lääkärintodistuksella voi saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 arkipäivää.
On kaikkien etu, että lieväoireiset voivat sairastaa kotonaan
Omailmoituskäytäntö vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Erityisen tärkeää tämä on nyt vallitsevissa poikkeusolosuhteissa.
– On kaikkien etu, että lieväoireiset voivat omavastuun aikana olla poissa töistä omalla ilmoituksella ja sairastaa rauhassa kotonaan. Tämä toimintatapa vähentää merkittävästi terveydenhuollon kuormitusta ja muiden tartuntavaaraa, painottaa Terveystalon Länsi-ja Keski-Suomen alueen johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.
Käytännön hyötyjen ohella omailmoituskäytäntö on myös luottamuksenosoitus työntekijää kohtaan. Avoimuus ja vastuun antaminen ovat omiaan parantamaan motivaatiota ja työilmapiiriä ja sitä kautta viihtyvyyttä ja työhön sitoutumista.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.