Oletko sinä tiimisi dynamo?
Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron mukaan koko tiimin hyvinvoinnin ja menestyksen paras tae on johtaja, joka osaa kolme asiaa.
Työtiimi voi hyvin, jos johtaja on omaksunut palvelevan johtajan kolme kultaista sääntöä:
- Ole rohkea
- Luo turvallisuutta
- Kuuntele
Ensimmäinen sääntö eli rohkeus on itse asiassa kaikkein tärkein. Nyt ei puhuta yltiöpäisestä näyttämisen- tai seikkailunhalusta vaan nöyrästä, sisäisestä rohkeudesta. Englanniksi rohkeudelle on kaksi sanaa: bravery ja courage. Palveleva johtaja toteuttaa jälkimmäistä.
Rohkea johtaja panee itsensä likoon. Hän on tarvittaessa kuin puskutraktori, joka raivaa tilaa muille. Hän uskoo visioonsa eikä anna vastavoimien nujertaa. Hän saa tiiminsä mukaan, koska hän tuottaa vahvaa motivaatiota koko porukkaan. Tällaista johtajaa uskotaan ja seurataan.
Rohkea johtaja ei ole kiltti poika tai tyttö. Hän ei tee työtään ensisijaisesti miellyttääkseen omaa esihenkilöään. Sen sijaan hän ajattelee organisaationsa päämäärää ja asiakkaiden parasta.
Tietenkin rohkean toiminnan taustalla on kirkas analyysi siitä, että päämäärä on oikea. Jos johtaja tekee virheen, hän uskaltaa myös myöntää sen. Onhan hän henkisesti kypsä aikuinen.
Turvallisuutta, mutta ei lepsuilua
Turvallisuuden luominen on välttämätöntä, jotta tiimi saa keskittyä ydintehtäväänsä. Psykologinen turvallisuus osoittautui esimerkiksi Googlen ”täydellisen tiimin” tärkeimmäksi menestystekijäksi.
Mitä turvallisuus sitten tarkoittaa? Se ei tarkoita paapomista tai pehmoilua; itse asiassa johtajan liiallinen lepsuilu tuottaa pikemminkin turvattomuutta. Alaisista voi tällöin tuntua, ettei johtajalla pysy langat käsissä ja toiminnan suunta on kateissa.
Oikealla tavalla turvallisessa ilmapiirissä tiimin kaikki jäsenet tietävät, mitä ovat tekemässä ja miksi. Johtaja on ennustettava ja johdonmukainen, hän ei käyttäydy arvaamattomasti.
Turvallisen johtajan kaikkein tärkein ominaisuus on oikeudenmukaisuus. Tasapuolinen kohtelu luo tiimissä hyvinvointia, kun taas päinvastaisen käytöksen – epäreilun ja ennakoimattoman – on osoitettu lisäävän muun muassa sydänsairauksia ja unihäiriöitä.
Kun työrauha on taattu, tiimin jokainen jäsen uskaltaa olla avoin ja oma itsensä. Kaikki voivat luottaa siihen, että tiimin jäsenet tukevat toisiaan, ja myös pielessä olevista asioista uskalletaan puhua. Olennaista on myös tiedon avoin jakaminen; kun tiimin jäsenillä on käytettävissään kaikki tarvitsemansa tieto, heillä on parhaat edellytykset toimia.
Tiedon jakaminen on erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Kun organisaatiossa on meneillään vaikkapa yt-neuvottelut, luottamuksen ilmapiiriä koetellaan. Johtajan pitää olla läsnä ja käytettävissä ja jakaa kaikki se tieto, jonka hän voi kertoa. Yksi palvelevan johtajan tärkeä tehtävä on auttaa ihmisiä eteenpäin elämässä ja työurallaan – silloinkin kun tiet vievät eri suuntiin.
Kuunteleminen on oppimista
Kuunteleminen kuulostaa yksinkertaiselta tehtävältä, mutta ei aina ole sitä. Ensinnäkin johtajan pitää oikeasti keskittyä kuuntelemaan. Jos hajauttaa huomiotaan muualle, ei oikeasti kuule, mitä toinen yrittää kertoa. On myös tärkeää osoittaa, että kuuntelee. Tämä ihan yksinkertainen viestinnän perussääntö ei aina toteudu arkisissa työtilanteissa. Katso silmiin, nyökyttele, kysy lisää.
Kaikkeen ei tarvitse pystyä vastaamaan heti. Itse asiassa maltti on todella tärkeää, sillä johtajan on hyvä opetella hillitsemään impulsiivisuuttaan. Johtajan ei pidä myöskään selittää pois asioita, joita hänen eteensä tuodaan. Etenkin monimutkaisissa kysymyksissä kannattaa palata asiaan sitten, kun on ensin harkinnut.
Kuuntelemisen pitää olla tasapuolista. Hovin ylläpitäminen aiheuttaa ongelmia kaikissa työyhteisöissä. Kannattaa olla tarkkana, että kuuntelee ja kuulee myös epätodennäköisiä keskustelukumppaneita. Heiltä saattaa saada parhaat ideat ja tärkeimmän tiedon.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.