Oletko sinä tiimisi dynamo?
Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron mukaan koko tiimin hyvinvoinnin ja menestyksen paras tae on johtaja, joka osaa kolme asiaa.
Työtiimi voi hyvin, jos johtaja on omaksunut palvelevan johtajan kolme kultaista sääntöä:
- Ole rohkea
- Luo turvallisuutta
- Kuuntele
Ensimmäinen sääntö eli rohkeus on itse asiassa kaikkein tärkein. Nyt ei puhuta yltiöpäisestä näyttämisen- tai seikkailunhalusta vaan nöyrästä, sisäisestä rohkeudesta. Englanniksi rohkeudelle on kaksi sanaa: bravery ja courage. Palveleva johtaja toteuttaa jälkimmäistä.
Rohkea johtaja panee itsensä likoon. Hän on tarvittaessa kuin puskutraktori, joka raivaa tilaa muille. Hän uskoo visioonsa eikä anna vastavoimien nujertaa. Hän saa tiiminsä mukaan, koska hän tuottaa vahvaa motivaatiota koko porukkaan. Tällaista johtajaa uskotaan ja seurataan.
Rohkea johtaja ei ole kiltti poika tai tyttö. Hän ei tee työtään ensisijaisesti miellyttääkseen omaa esihenkilöään. Sen sijaan hän ajattelee organisaationsa päämäärää ja asiakkaiden parasta.
Tietenkin rohkean toiminnan taustalla on kirkas analyysi siitä, että päämäärä on oikea. Jos johtaja tekee virheen, hän uskaltaa myös myöntää sen. Onhan hän henkisesti kypsä aikuinen.
Turvallisuutta, mutta ei lepsuilua
Turvallisuuden luominen on välttämätöntä, jotta tiimi saa keskittyä ydintehtäväänsä. Psykologinen turvallisuus osoittautui esimerkiksi Googlen ”täydellisen tiimin” tärkeimmäksi menestystekijäksi.
Mitä turvallisuus sitten tarkoittaa? Se ei tarkoita paapomista tai pehmoilua; itse asiassa johtajan liiallinen lepsuilu tuottaa pikemminkin turvattomuutta. Alaisista voi tällöin tuntua, ettei johtajalla pysy langat käsissä ja toiminnan suunta on kateissa.
Oikealla tavalla turvallisessa ilmapiirissä tiimin kaikki jäsenet tietävät, mitä ovat tekemässä ja miksi. Johtaja on ennustettava ja johdonmukainen, hän ei käyttäydy arvaamattomasti.
Turvallisen johtajan kaikkein tärkein ominaisuus on oikeudenmukaisuus. Tasapuolinen kohtelu luo tiimissä hyvinvointia, kun taas päinvastaisen käytöksen – epäreilun ja ennakoimattoman – on osoitettu lisäävän muun muassa sydänsairauksia ja unihäiriöitä.
Kun työrauha on taattu, tiimin jokainen jäsen uskaltaa olla avoin ja oma itsensä. Kaikki voivat luottaa siihen, että tiimin jäsenet tukevat toisiaan, ja myös pielessä olevista asioista uskalletaan puhua. Olennaista on myös tiedon avoin jakaminen; kun tiimin jäsenillä on käytettävissään kaikki tarvitsemansa tieto, heillä on parhaat edellytykset toimia.
Tiedon jakaminen on erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Kun organisaatiossa on meneillään vaikkapa yt-neuvottelut, luottamuksen ilmapiiriä koetellaan. Johtajan pitää olla läsnä ja käytettävissä ja jakaa kaikki se tieto, jonka hän voi kertoa. Yksi palvelevan johtajan tärkeä tehtävä on auttaa ihmisiä eteenpäin elämässä ja työurallaan – silloinkin kun tiet vievät eri suuntiin.
Kuunteleminen on oppimista
Kuunteleminen kuulostaa yksinkertaiselta tehtävältä, mutta ei aina ole sitä. Ensinnäkin johtajan pitää oikeasti keskittyä kuuntelemaan. Jos hajauttaa huomiotaan muualle, ei oikeasti kuule, mitä toinen yrittää kertoa. On myös tärkeää osoittaa, että kuuntelee. Tämä ihan yksinkertainen viestinnän perussääntö ei aina toteudu arkisissa työtilanteissa. Katso silmiin, nyökyttele, kysy lisää.
Kaikkeen ei tarvitse pystyä vastaamaan heti. Itse asiassa maltti on todella tärkeää, sillä johtajan on hyvä opetella hillitsemään impulsiivisuuttaan. Johtajan ei pidä myöskään selittää pois asioita, joita hänen eteensä tuodaan. Etenkin monimutkaisissa kysymyksissä kannattaa palata asiaan sitten, kun on ensin harkinnut.
Kuuntelemisen pitää olla tasapuolista. Hovin ylläpitäminen aiheuttaa ongelmia kaikissa työyhteisöissä. Kannattaa olla tarkkana, että kuuntelee ja kuulee myös epätodennäköisiä keskustelukumppaneita. Heiltä saattaa saada parhaat ideat ja tärkeimmän tiedon.
Lue lisää aiheesta
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Työterveyden moniammatillinen tiimi saa tuekseen yleislääketieteen erikoisosaajan
Syksyn 2023 aikana Terveystalossa pilotoitiin uutta toimintamallia, jossa työterveystiimistä löytyi myös nimetty yleislääketieteen erikoislääkäri. Positiivisten kokemusten siivittämänä malli tullaan seuraavan vuoden aikana laajentamaan asteittain lukuisiin työterveysasiakkuuksiin. Jatkossa kokenut yleislääkäri tuo asiakasyhteistyöhön sairauksien hoidon asiantuntemusta ja toimii ns. omalääkärinä yrityksen työntekijöille.
Terveystalo kartoittaa suomalaisen työelämän inhimillistä tehokkuutta
Terveystalo selvittää työikäisille suunnatulla kyselytutkimuksella kuinka hyvinvointi ja organisaation suorituskyky yhdistyvät suomalaisilla työpaikoilla. Kaikille avoin kyselytutkimus on osa keväällä 2024 käynnistynyttä Inhimillisesti tehokas -ohjelmaa. Kyselyn ja ohjelman tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2025.
Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.