Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta
Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.
Toukokuussa julkaistun Euroopan laajuisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten kyselytutkimuksen (2023) tulosten mukaan jopa 48 % kyselyyn Suomessa vastanneista salaa sateenkaarivähemmistöön kuulumisen työpaikallaan. Vastaava tulos edellisessä kyselytutkimuksessavuodelta 2019 oli 27 %, mikä kertoo ilmapiirin kiristyneen viime vuosien aikana merkittävästi. Suomi on myös kansainvälisessä vertailussa muiden Pohjoismaiden perässä, sillä vastaavat prosentit ovat Ruotsin kohdalla 37 % ja Tanskassa 24 % (2023).
Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) osarahoittamassa kolmivuotisessa Sense of Belonging -hankkeessa on tavoitteena kehittää yhteistyössä 16-29 -vuotiaiden sateenkaarinuorten kanssa toimintamalleja, jotka lisäävät työelämän ja koulutuksen yhdenvertaisuutta ja sosiaalista turvallisuutta. Kysyimme Helsinki Pride -yhteisön koulutussuunnittelija Touko Niinimäeltä, mitä asioita nuoret odottavat työnantajilta yhdenvertaisuuden suhteen ja mitä konkreettisia asioita työnantajat voivat tehdä yhdenvertaisuutta edistääkseen?
– Sateenkaarinuoret odottavat työnantajilta aktiivista roolia yhdenvertaisuuden edistämisessä. He toivovat työyhteisöiltä avoimuutta, monimuotoisuuden edistämistä ja konkreettisia toimia syrjintään puuttumiseksi. Tämä sisältää muun muassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien jalkauttamisen, turvallisemman tilan periaatteiden käyttämisen ja epäkohtiin puuttumisen ajoissa, esimerkiksi häirintäyhdyshenkilötoiminnalla, tiivistää Niinimäki.
Vinkkejä moninaisuutta tukeviin käytäntöihin
Organisaatioiden on mahdollista edistää yhdenvertaisuutta monin tavoin. Esimerkiksi rekrytointiprosessissa voidaan ottaa käyttöön moninaisuuslauseke ja kertoa hakijoille työyhteisön yhdenvertaisuuskäytännöistä. Rekrytointivaiheessa annetut lupaukset ja odotukset tulee lunastaa työsuhteen aikana, sillä yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole vain lakisääteinen velvollisuus, vaan myös investointi yrityksen tulevaisuuteen ja kilpailukykyyn.
– Kun työntekijät kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja arvostetusti, ovat he motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä, mikä puolestaan muun muassa edistää yrityksen menestystä. Moninaisuutta kunnioittava käytäntö on esimerkiksi yhdenvertainen kieli, jonka avulla voidaan normalisoida työyhteisön jäsenten erilaisia taustoja ja identiteettejä, muun muassa käytettävien pronominien muodossa. Yhdenvertaiseen kohteluun sitoutuneen organisaation tulee myös luoda kanavat, joissa työntekijät voivat ilmoittaa häirinnästä ja muista organisaation epäkohdista, esimerkiksi EU:n whistleblower-direktiivin ja sen mukaisen ilmoittajansuojelulain hengessä. Lisäksi on ensisijaisen tärkeää, että yrityspäättäjät näyttävät esimerkkiä ja sitoutuvat näihin arvoihin ja tavoitteisiin, eli muun muassa kouluttautuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoissa, sekä mahdollistavat turvallisempaa sosiaalista tilaa luovia käytäntöjä johtamassaan yhteisössä, Niinimäki kertoo.
Sense of Belonging -hanke
Helsinki Pride -yhteisön, Diakonissalaitoksen Vamos-nuorisotyön ja Setan Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen Sense of Belonging -hanke edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien 16-29 -vuotiaiden nuorten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Siihen tähdätään vahvistamalla nuorten omia voimavaroja ja tukemalla työelämää sekä toisen asteen oppilaitoksia monimuotoisuutta paremmin huomioiviksi. Parhaillaan hankkeeseen haetaan mukaan työnantajia ja pääkaupunkiseudulla toimivia toisen asteen oppilaitoksia, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään oman organisaationsa toimintaa yhdenvertaisemmaksi.
Hankkeessa tarjotaan tukea organisaatioille esimerkiksi seuraavissa aiheissa:
- Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemisessä ja päivittämisessä.
- Turvallisemman tilan sekä toiminnan periaatteiden työstämisessä ja soveltamisessa.
- Yhdenvertaisuutta edistävien HR-käytäntöjen laatimisessa.
- Sateenkaarikulttuurin esiin tuomisessa työ- ja kouluarjessa.
- EU:n yritysvastuudirektiivin käytännön toimeenpanossa.
Terveys kuuluu kaikille.
Olemme tänäkin vuonna Helsinki Pride -tapahtuman virallinen kumppani. Haluamme oppia kohtaamaan sateenkaariyhteisöihin kuuluvia asiakkaitamme paremmin ja tehdä terveydenhuollosta entistä inklusiivisempaa, sillä terveydenhoito vaatii turvallisen tilan.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
8+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.