Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen
Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.
Minäpystyvyys kuvaa ihmisen käsitystä omasta kyvykkyydestään suhteessa erilaisiin tehtäviin. Se vaihtelee tilanteen mukaan: ihminen voi pitää itseään hyvin kyvykkäänä esimerkiksi omaan työhönsä, mutta pelätä silti suoriutuvansa huonosti jostakin työn osa-alueesta.
Minäpystyvyys vaikuttaa konkreettisesti siihen, mitä ihminen tekee
On tutkittu, että kokemus korkeasta minäpystyvyydestä auttaa ihmistä parempiin suorituksiin.
− Jos ihminen kokee olevansa kompetentti, hän käyttää käsillä olevaan tehtävään enemmän aikaa ja vaivaa sekä sietää eteen tulevia hidasteita. Jos taas lähtökohta on se, että olen huono ja tämä on minulle vaikeaa, ihminen ei jaksa ponnistella. Tällaiset uskomukset ennustavat vahvasti sitä, miten ihminen pärjää, kertoo Terveystalon neuropsykologian erikoispsykologi Heli Isomäki.
Onnistumiset ja hyvä palaute ruokkivat korkeaa minäpystyvyyttä, kun taas negatiiviset kokemukset ja kritiikki laskevat sitä
Minäpystyvyys on motivaation kaltainen tunne, eivätkä tunteet tottele komentoja tai pakotteita.
− Ihminen ei voi vain päättää, että alkaa nyt uskoa kykyihinsä ja sen jälkeen kaikki on helpompaa. Minäpystyvyys elää kuitenkin ihmisen mukana ja minäpystyvyyttä voi kasvattaa hankkimalla onnistumisen kokemuksia ja kannustusta. Kaikkea ei kuitenkaan pysty muuttamaan edes positiivisten kokemusten kautta, sillä minäpystyvyyden takana olevat asenteet vaikuttavat suorituksiimme, ja ne muovautuvat jo lapsuudessa.
Minäpystyvyyden taustalla vaikuttavat lapsuudessa muovautuneet asenteet
Isomäen mukaan minäpystyvyyden taustalla olevat asenteet voi jakaa kahteen: muuttumattomuuden asenteeseen ja kasvun asenteeseen.
− Jos on lapsena omaksunut muuttumattomuuden asenteen, uskoo ihmisen pärjäävän synnynnäisten ominaisuuksien, kuten lahjakkuuden tai älykkyyden ansiosta. Tämä on itse asiassa aika syvällä suomalaisessa perinteessä. Moni lienee kuullut sanonnan “heikot sortuu elon tiellä”, jonka taustalla on ajatus siitä, että toiset vain ovat vahvempia tai pärjäävämpiä kuin toiset.
Monia huippu-urheilijoita yhdistää kasvun asenne
Jos ihmisellä taas on kasvun asenne, hän uskoo siihen, että menestys tulee tekemällä työtä ja näkemällä vaivaa.
− Kasvun asenteen omaksuneet eivät usko, että esimerkiksi menestys olisi sidottu synnynnäisiin piirteisiin. On havaittu, että monia niin sanotusti menestyneitä ihmisiä, kuten huippu-urheilijoita, yhdistää kasvun asenne.
Kasvatuksella voi vaikuttaa asenteiden muovautumiseen ja siten minäpystyvyyden kokemukseen
Aikuisena asenteisiin on vaikea vaikuttaa, sillä ne syntyvät jo lapsuudessa.
− Jos lasta kehutaan aina siitä, miten matemaattisesti lahjakas tai musikaalinen hän on, hän omaksuu herkemmin muuttumattomuuden asenteen: minä pärjään, koska olen tietynlainen. Kehut eivät tietenkään ikinä mene hukkaan, mutta kannustan vanhempia kiinnittämään huomioita siihen, voisiko lasta kehua ennemmin jonkin asian harjoittelusta tai yrittämisestä. Se ohjaa lasta lempeästi kasvun asenteen puoleen.
Asenteen merkitys korostuu, kun minäpystyvyys saa kolauksen
Isomäki muistuttaa kuitenkin, että jos minäpystyvyys on korkea, ei asenteella ole niin paljoa merkitystä.
− Asenteen merkitys korostuu, kun minäpystyvyys saa kolauksen: ihminen saa esimerkiksi potkut tai epäonnistuu jossain tärkeässä tilanteessa. Kärjistäen voi sanoa, että kasvun asenne helpottaa ihmisen elämää paljon, koska silloin epäonnistumisen kokemus ei kohdistu ihmiseen itseensä, vaan hänen tekemäänsä työhön. Muuttumattomuuden asenne taas saa ihmisen herkästi soimaamaan itseään ja omia piirteitään. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää löytää kannustusta ja pieniäkin onnistumisia, jotka parantavat minäpystyvyyttä – asenteesta huolimatta, Isomäki päättää.
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Kuinka paljon lapsi tarvitsee liikuntaa viikossa? Lastenlääkäri vastaa
Terveystalon lastentautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Annukka Hannula kertoo, että lasten liikunta on vuosikymmenten aikana vähentynyt.
Viisi vinkkiä, joilla lapsiperheissä voi ehkäistä flunssaa tautipiikkien aikaan
Lapsi voi sairastaa monen monta flunssaa vuoden aikana. Sairastumista on vaikea estää, vaikka olisi varovainen.
Miten kannustan lasta lukemaan kokeeseen?
Vastaava psykoterapeutti, perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukemisesta.
Mitä vanhempi voi tehdä, jos lapsi ei tottele asetettuja rajoja?
Vastaava psykologi, psykoterapeutti Tania Virintie vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin rajojen asettamisesta.
Mistä tiedän, olenko liian ankara tai lempeä vanhempi? Kasvatustyyleissä yksi on tutkitusti ylitse muiden
Onko parempi olla kasvatuksessa ankara vai lempeä, ja miten erilaiset kasvatustyylit vaikuttavat lapseen? Kysymyksiin vastaa Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen.
Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen?
”Lapsen kuorsaus ei ole harvinainen ilmiö, vaan peräti tavallista esimerkiksi flunssan aikana. Tutkimusten perusteella 6–17 % lapsista kuorsaa vähintään satunnaisesti”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso. Jos kuorsaus kuitenkin jatkuu myös flunssattomana aikana, syyt siihen kannattaa tutkia.