Neljä vaivaa, joissa ei tule ajatelleeksi suunterveyttä – vaikka kannattaisi

Diabeetikolla on monta syytä varoa suun tulehduksia 

Diabeteksen ja suunterveyden yhteys on tiivis ja molemminpuolinen. Parodontiitti, joka on suomalaisten aikuisten yleisin suun sairaus, lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen – ja toisaalta diabeetikoilla on peräti kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. 

Parodontiitti on bakteereiden aiheuttama tulehdus, joka voi edetä hyvin vähäisin oirein. Se voi hoitamattomana johtaa laajaan tulehdukseen suussa, hampaiden heilumiseen ja lopulta hampaiden menetykseen. Vaikean parodontiitin esiintyvyys kasvaa jyrkästi ikävuosien 20 ja 40 välillä. 

Vaikka parodontiitista on haittaa kaikille, etenkin diabeetikoiden kannattaa pitää suunterveydestä erityistä huolta, sillä parodontiitti ja huono suuhygienia heikentävät diabeetikon sokeritasapainoa, ja diabetes taas vaikeuttaa parodontiitin hoitoa. Vaikeaa parodontiittia sairastavan diabetespotilaan munuaiskomplikaatioiden riski on kaksin- tai jopa kolminkertainen, ja kardiorenaalisen kuolleisuuden riski kolminkertaistuu. Kardiorenaalisella tarkoitetaan sydämen ja munuaisten yhtäaikaista vajaatoimintaa. 

–  Kääntöpuoli on tietysti positiivinen: oikeanlaisella suunterveyden hoidolla voidaan parantaa diabeteksen sokeritasapainoa. Parodontiitin ehkäisyn perustana on omahoito eli päivittäinen hampaiden ja hammasvälien puhdistus. Sen lisäksi on kuitenkin tärkeää käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, sillä oireetonta tulehdusta ei itse voi huomata, Ritva Lindblad sanoo. 

Refluksista voi seurata pahimmillaan purentaongelmia 

Refluksi, eli mahan sisällön nouseminen ruokatorveen, aiheuttaa inhottavia oireita, kuten närästystä. Moni käy refluksin takia yleislääkärillä, mutta myös hammaslääkäriin voi olla syytä ottaa yhteyttä. Kun karvas mahansisältö nousee suuhun, se voi aiheuttaa kiillevaurioita. Vaikka refluksi saataisiin kuriin, kiillevaurioita ei saa peruutettua, vaan ne voivat jopa edetä. 

– Pitkälle edenneet kiille- eli eroosiovauriot voivat aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, vaikeita ongelmia purennassa, paikkojen toistuvaa lohkeamista ja toki myös esteettistä haittaa, kun hampaiden kuluminen alkaa näkyä ulospäin. Hammaslääkärin suunnittelemalla hoito-ohjelmalla voidaan korjata kiillevaurioita ja hidastaa eroosion etenemistä. Tässä, kuten monessa muussakin vaivassa, lopputulosta parantaa mahdollisimman varhainen hoitoon hakeutuminen, Lindblad kertoo.

Terveystalon suunterveyden ylihammaslääkäri Ritva Lindblad

Hammaskiskosta apua uniapneaan ja kuorsaukseen 

Uniapnea tarkoittaa unenaikaista hengityskatkosta tai hengityksen vaimentumaa. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa hoidoksi suositellaan CPAP- eli ylihengityspainelaitetta, mutta lievän ja toisinaan myös keskivaikean uniapnean kohdalla voidaan sen sijaan käyttää uniapneahammaskiskoa. Joissakin tapauksissa uniapnean hoidossa käytetään samanaikaisesti sekä uniapneakiskoa että CPAP-hoitoa. 

– Uniapneahammaskisko eli niin sanottu kuorsauskisko syventää ja parantaa unen laatua, sillä se vähentää tai jopa poistaa hengityskatkokset, Lindblad sanoo. 

Yöksi suuhun asetettava kisko työntää leukaa eteenpäin, mikä auttaa ilmaa kulkemaan nielussa vapaammin. 

– Toiset hankkivat kiskon, vaikka heillä ei uniapneaa olisikaan, sillä sitä käytetään myös pelkän kuorsauksen hoitamiseen. Kisko auttaa myös narskutteluun, jos potilaalla on uniapnean tai kuorsauksen lisäksi taipumusta siihen, Lindblad jatkaa. 

Hammaslääkärit pystyvät selvittämään kuorsaukseen ja unihäiriöihin liittyviä ongelmia sekä kartoittamaan mahdollisuutta uniapneakiskohoitoon vastaanotolla. Varsinainen uniapnea diagnosoidaan kuitenkin unitutkimuksella eli unipolygrafialla. Ohjauksen unitutkimukseen voi tehdä lääkäri tai hammaslääkäri. 

Toistuviin poskiontelotulehduksiin voi löytyä syy suusta 

Joskus toistuvista antibioottikuureista huolimatta poskiontelotulehdus palaa sitkeästi. Syy voi yllättäen löytyä hampaista, vaikka suussa ei tuntuisi kipua tai epämukavaa tunnetta.  

–  Toisinaan tulehdus takahampaassa aiheuttaa tulehduksen poskiontelossa, jolloin vaiva ei parane ennen kuin hampaan tulehdus hoidetaan. Etenkin, jos poskiontelotulehdus toistuu samalla puolella antibioottikuureista huolimatta, suosittelen kääntymään hammaslääkärin puoleen. Ylähampaiden ja poskiontelon välissä ei välttämättä ole juuri lainkaan luuta, mikä mahdollistaa bakteerien leviämisen, Lindblad neuvoo. 

Noin 10 % toistuvista poskiontelotulehduksista sekä peräti 75 % toispuoleisista toistuvista poskiontelotulehduksista johtuu hampaan tulehduksesta. Bakteerit kulkevat myös toiseen suuntaan: poskiontelotulehdus voi levitä hampaan tulehdukseksi, jolloin hammasta särkee, vaikka siinä ei ole mitään ilmeistä vikaa. 

Omahoidolla pääsee pitkälle, mutta vastaanotollakin on syytä käydä 

Ritva Lindblad sanoo, että hammaslääkärissä kannattaa käydä säännöllisesti, vaikka varsinaisia ongelmia suussa ei olisikaan. 

– Esimerkiksi suun tulehdukset ovat tyypillisesti oireettomia, joten niitä on mahdoton itse huomata. Hammaslääkäri määrittää aina kullekin asiakkaalle sopivan tarkastusvälin. Tarkastusväli on yksilöllinen, mutta yleensä suosittelen käyntiä 1–3 vuoden välein asiakkaan tilanteesta riippuen, hän sanoo. 

– Omahoidon merkitystä ei kuitenkaan voi korostaa liikaa. Päivittäinen hampaiden ja hammasvälien puhdistaminen on terveysteko paitsi suun alueelle, ihan koko keholle, hän päättää.