Neljä koko perheen rentoutumisharjoitusta joulun kiireisiin
Joulu voi olla lapsiperheissä melkoista vilskettä ja vilinää. Rauhoittumishetket yhdessä perheen kanssa tarjoavat korvaamattoman mahdollisuuden nauttia joulusta.
Paras joululahja itselle ja koko perheelle on taukojen tarpeen tunnistaminen sekä rentoutuminen yhdessä.
- Kun miettii, missä väsymys ja stressi itsessä useimmiten tuntuu, on helpompi tarvittaessa pysähtyä. Toiset kokevat olonsa stressaantuneina enemmän ylivirittyneiksi, toiset taas voimattomiksi ja uupuneiksi. Esimerkkejä tauon tarpeesta ovat esimerkiksi jumissa olevat hartiat, huono uni, kireä pinna tai kokonaisvaltaisesti kierroksilla oleva olo, Terveystalon psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Katri Laine kertoo.
Pienissä lapsissa merkit ovat samankaltaisia.
- Lapset voivat olla levottomia ja villejä, rauhoittuminen voi olla vaikeaa, lasta voi kiukuttaa ja itkettää usein, maha voi olla kipeä tai jokin muu kipu tuntua kehossa. Toisaalta lapset voivat ilmaista myös väsymystä, olla vakavia ja hakeutua makuulle, Laine jatkaa.
Myös pienten lasten kanssa kannattaa tehdä rauhoittumisharjoituksia
Rentoutumishetket opettavat niin aikuisia kuin lapsia kuuntelemaan itseään ja pysähtymään itsen äärelle.
- Turvallisen aikuisen kanssa lapsi oppii hyvää itsesäätelyä. Siinä tärkeänä on myös kyky pysähtyä ja levähtää – taito, joka kantaa läpi elämän.
Lasten kanssa voi tehdä rauhoittumisharjoituksia ikätasoisella tavalla.
- Pienet lapset eivät jaksa keskittyä paikallaan meditointiin tai mielen tyhjentämiseen ilman virikkeitä. He tarvitsevat rauhallisen aikuisen apua rentoutumiseen.
Hyviä rentoutumisharjoituksia koko perheelle
- Niin aikuisen kuin lapsen on helppo keskittyä kosketukseen. Hieronnan antaminen, silittely tai esimerkiksi sulan kuljettaminen pitkin kehon rajoja saa luonnostaan pysähtymään. Aikuinen voi ensin sivellä lasta ja sen jälkeen toisinpäin. Toisen hoivaaminen on usein pikkulapsille mieluisaa ja saa sekin rauhoittumaan.
- Rauhallisen kappaleen kuuntelu yhdessä viltin alla rauhoittaa kehoa ja mieltä.
- Vähän isompien lasten kanssa voi kuunnella yhdessä esimerkiksi ohjatun meditaatioharjoituksen.
- Arkiset rentoutumishetket rauhoittavat myös: yhdessä joulusaunan löylyistä nauttiminen, samalla sohvalla loikoilu ja lukeminen, glögin juonti ja kynttilän tai takkatulen katseleminen.
Rauhoittumishetkillä palautetaan tunneyhteys omaan itseen
Olemme jatkuvan informaatio- ja ärsyketulvan kohteena arjessamme. Tämän seurauksena kadotamme hyvin helposti tunneyhteyden omaan itseen.
- Kun yhteydet ovat katki, emme osaa vastata omiin tarpeisiimme ja hoitaa itseämme parhaalla mahdollisella tavalla. Kun rauhoitumme, kiinnitämme huomiomme ulkomaailman ärsykkeistä omaan kehoon ja mieleen. Parhaimmillaan tämä näkyy konkreettisesti kehossa: lihakset rentoutuvat, nukumme paremmin, pinna kasvaa ja syke sekä verenpaine laskevat, Laine kuvailee.
Panosta jouluna rauhaan: hyvä olo ei synny tekemällä
Elämään liittyy aina sattumanvaraisuutta ja kontrolloimattomuutta. Jos pyrkii täydellisyyteen, pettyy helposti.
- Ja silloinkin kun asiat onnistuvat suunnitellusti, voi sisään jäädä tyhjä olo. Hyvä olo ei välttämättä synnykään tekemällä. Mutta rentoutumisen ja rauhoittumisen palkitsevuus on nopeaa: kun keho rentoutuu ja mieli päästää irti velvollisuuksista, huomaa, ettei oikeastaan tarvitsekaan sen kummempaa tunteakseen olonsa hyväksi, Katri Laine päättää.
Psykologi, Koulutuspsykoterapeutti
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
8+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.