Nämä viisi faktaa vanhempien kannattaa tietää lasten unirytmistä

1. Uni-valverytmin muodostavat 50-prosenttisesti geenit ja 50-prosenttisesti ulkoiset tekijät 

Alle kuusi kuukautta vanhalla vauvalla ei ole vielä selkeää uni-valverytmiä, sillä aivot alkavat tuottaa melatoniinia vasta noin kolmen−neljän kuukauden iässä. Sitä vanhemmilla lapsilla sen sijaan on jo tunnistettavissa heidän oma rytminsä. Väestöstä geneettisesti noin 10–20 % on iltavirkkuja, aamuvirkkuja on noin 20–30 % ja loput ovat päivävirkkuja. Tämän geneettisen taipumuksen osuus unirytmistä on myös lapsilla 50 %. 
 
Unirytmiä määrittelevät geenien lisäksi 50-prosenttisesti myös ulkoiset tekijät. Niitä ovat esimerkiksi muun perheen arkirytmi, koulun tai päiväkodin alkamisaika, älylaitteiden käyttö iltaisin ja lapsen harrastukset. Ulkoisten tekijöiden avulla voidaan esimerkiksi helpottaa nukahtamista iltaisin, vaikka lapsi olisikin geneettisesti selkeä iltavirkku. Tällöin vanhempi voi joutua normaalia enemmän ohjaamaan nukkumaanmenoajan asettumisessa ja virittyneisyyden laskemisessa iltaa kohden.  

2. Lapsen unirytmin muokkaaminen onnistuu parhaiten heräämisajan säätämisellä 

”Nukahtamaan ei voi pakottaa, mutta heräämään voi. Siksi unirytmiä on helpointa muokata siirtämällä herätystä”, Partinen sanoo. 
 
Jos lapsen unirytmiä on tarve aikaistaa esimerkiksi lomareissun tai uuden lukujärjestyksen vuoksi, kannattaa se tehdä vähitellen. Heräämisaikaa voi aikaistaa esimerkiksi puoli tuntia kerrallaan. Tämä lisää unipainetta illalla, ja lapsi nukahtaa helpommin. 
 
Heräämisajan aikaistamisen lisäksi on muitakin niksejä, joiden avulla lapsen unirytmiä voi muokata. 
 
“Valo on aivoille tärkein viesti heräämisen ja nukkumisen säätelyssä. Vaikka lapsesta tuntuisi mukavalta, että aamulla pidetään hämäriä valoja, on aivojen osalta päinvastainen oikeastaan parempi. Perheen pienimmille riittävät pelkät kirkkaat valot, mutta kouluikäiset saattavat hyötyä jo kunnon kirkasvalolampusta aamupalapöydällä. Sen sijaan iltaisin pimennysverhot ovat makuuhuoneen tärkein varuste, sillä pimeä ja hämärä kertovat aivoille, että on nukkumaanmenoaika”, kertoo Partinen. 
 
Myös lapsen päiväunien säätelyllä voi lisätä unipainetta iltaa kohden, kunhan tasapaino ja maltti säilyvät. Lapsen on tärkeää saada riittävästi unta vuorokauden aikana, ja esimerkiksi liian vähäiset päiväunet saattavat tehdä lapsesta levottoman. Päiväunien säätelystä kannattaakin aina keskustella lasten univalmentajan kanssa. 
 
Päivänaikainen aktiivisuus kannattaa mahdollisuuksien mukaan painottaa aamuun ja iltapäivään, jotta kehon virittyneisyys ehtii laskemaan iltaan mennessä. Lisäksi iltarutiinit, kuten hampaiden pesu, iltakylpy ja sadun lukeminen, kertovat lapselle, että on aika mennä nukkumaan. Jos unirytmin muokkaaminen vanhempien lasten kohdalla on hankalaa, voi melatoniinia käyttää muutaman päivän ajan lääkärin ohjeistuksella.  

3. Lapsen uni-valverytmi saisi vaihdella vain kahdella tunnilla arjen ja viikonlopun välillä 

Jos lapsen tai nuoren uni-valverytmi vaihtelee paljon arjen ja viikonlopun välillä, on syynä usein arkena kertynyt univaje, jota pyritään viikonloppuna nukkumaan pois. 
 
Ihmisen sisäinen kello pysyy tahdittamaan uni-valverytmiä noin tunnilla päivässä. Jos lapsi poikkeaa arkisesta rytmistään viikonloppuina, voi muodostua ”sosiaalinen jet lag”. Kun viikonloppuna on nukkunut myöhään kumpanakin aamuna ja sunnuntai-iltana pitäisi mennä ajoissa nukkumaan sekä herätä kouluun maanantaiaamuna, voi tuntua tahmealta. 

Sosiaalisella jet lagilla tarkoitetaan sitä, että arjen unirytmi ei sovi omaan luontaiseen unirytmiin. Sosiaalisessa jetlagissa iltavirkkujen rytmi usein viivästyy viikonloppuisin. Silloin valvotaan ja nukutaan pitkään, vaikka arkena pitäisi herätä jo kukonlaulun aikaan. Tästä syntyy haitallista univajetta. 

”Suosittelen lasten ja nuorten kohdalla, että uni-valverytmi saisi vaihdella enintään kahdella tunnilla arjen ja viikonlopun välillä. Jos lapsi kärsii uniongelmista, kuten unettomuudesta, uni-valverytmi ei saisi muuttua enempää kuin tunnin viikonloppuisin. Kaikkein tärkeintä on löytää kultainen keskitie, joka toki sallii myös poikkeukset nukkumaanmeno- ja heräämisajoissa”, sanoo Partinen. 

4. On tärkeää tunnistaa oman lapsensa väsymyksen merkit 

Jokainen lapsi on erilainen, minkä vuoksi vanhemman on tärkeää tuntea oman lapsensa väsymyksen merkit. Pienillä lapsilla väsymys ilmenee usein kaikkena muuna kuin väsymyksenä. Sen voi tunnistaa iltavilleytenä ja -hepulina, ärtyneisyytenä, itkuisuutena tai levottomuutena. Väsyneellä lapsella saattavat myös silmät seisoa päässä. Kun oman lapsensa väsymyksen merkit tuntee, oppii huomaamaan, mihin kellonaikaan ne toistuvat. Vanhempi oppii näin arvioimaan, mihin aikaan oman lapsen uni-valverytmissä mennään nukkumaan. 
 
Isompi lapsi ja teini-ikäinen osaa kertoa väsymyksestään itse ja mennä nukkumaan, kun väsymys iskee. Myös isompaa lasta on tärkeää tarvittaessa ohjata nukkumaan tarpeeksi ajoissa, jotta unen tarve täyttyy.  

5. Teini-iässä unirytmi viivästyy fysiologisista syistä 

Alakouluiässä lapset nukkuvat pääosin säännöllisesti. Toki vanhemmat voivat joutua ohjaamaan nukkumaanmenoajan ja heräämisajan löytymisessä, mutta lapsen uni-valverytmi asettuu myös itsestään. Murrosiän alkaessa elimistössä tapahtuu fysiologisia eli luonnollisia tapahtumia, joista yksi on sisäisen kellon viivästyminen. Väsymys ei tule samaan aikaan kuin pienenä lapsena, unipaineen sietokyky lisääntyy ja toimintakyky pysyy yllä myös väsyneenä, mikä tekee valvomisesta helpompaa. 
 
”Fysiologisista syistä johtuva uni-valverytmin viivästyminen voi aiheuttaa haasteita etenkin yläkouluiässä, jolloin unentarve on edelleen ainakin yhdeksän tuntia. Usein yläasteikäisillä harrastukset saattavat kestää kello 21–22 saakka illalla ja koulu alkaa jo kahdeksan aikoihin. Tällaisessa tilanteen yhdeksää tuntia unta on haastavaa saada, ja univaje voi kertyä helpostikin”, Partinen kertoo. 
 
Fysiologisten syiden lisäksi teini-ikäisten rytmiä myöhästyttävät myös tietyt käyttäytymismallit, joiden vuoksi ylivirittyneisyyttä iltaisin on haastavaa saada laskemaan. Esimerkiksi nuorten älylaitteiden käyttö viivästää nukkumaan menoa entisestään, tuottaa huonompilaatuista unta ja lisää univajetta sekä seuraavan päivän väsymystä. Aina ei kuitenkaan ole kyse vain halusta valvoa myöhään, vaan syyt ovat pääasiassa fysiologian ohjaamat. 

Apua rytmin löytymiseen univalmentajalta 

Jos lapsen unirytmi on hakusessa, ovat lasten univalmentajat apunanne. Lasten univalmentaja on erikoistunut 0–12-vuotiaiden lasten uniongelmiin ja niiden taustasyihin. Saatte univalmentajalta konkreettisia vinkkejä, neuvoja ja tukea uniongelmien hoitoon. Lue lisää ja varaa aika.