Näin lievität lapsen lääkäripelkoa
Lääkärikäynti on lapselle usein jännittävä kokemus. Tuttu lääkäri tekee käynnistä koko perheelle rennon ja hoidosta pitkäjänteistä. Vanhempien kannattaa tukea lasta juttelemalla lääkäriin menosta jo etukäteen ja varmistamalla käynnin kiireettömyys.

Lääkärissä käynti on yleensä lapselle outoa: vieras ihminen katsoo korviin ja kurkkuun, vaatteitakin joutuu riisumaan. Kipeänä lapsi olisi mieluummin kotona potemassa kuin lääkärin vastaanotolla. Lääkärissä käyminen onkin lapsesta usein jännittävää, jopa pelottavaa. Vanhempi lapsi saattaa pohtia vakaviakin kysymyksiä: onko minussa jokin vialla?
Vanhempien kannattaa pyrkiä valmistelemaan lasta lääkärikäyntiin jo etukäteen.
– Pienikin lapsi ymmärtää, kun hänelle kerrotaan tai näytetään mitä seuraavaksi tapahtuu. Vanhemmat voivat konkreettisesti kertoa, mitä lääkäri tutkii. Lääkärin vastaanotto siis tavallaan alkaa jo ennen kuin edes saavutaan paikalle, sanoo lastentautien erikoislääkärimme, neonatologi Tiina Asikainen.
Lääkärikäyntiin kannattaa varata aikaa ja tulla paikalle hyvissä ajoin. Näin lapsi ehtii halutessaan leikkiä hetken leikkitilassa, rauhoittua ja totutella uuteen paikkaan. Vanhemman oma käytös vaikuttaa tunnelmaan: rauhallinen aikuinen tyynnyttää lasta, kun taas kiireinen ja ärtynyt tartuttaa rauhattomuuden myös lapseen.
– Lapsi tekee tulkintoja vanhempiensa ja lääkärin käytöksestä. On aikuisten tehtävä varmistaa, että käynnistä jäisi mahdollisimman hyvä mieli. Pelokkaalta ja jännittyneeltä lapselta kysyn suoraan pelottaako häntä, ja mikä pelottaa. Monesti taustalla on aiempia ikäviä kokemuksia tai kivuliaita toimenpiteitä, ja jo asian läpikäyminen voi auttaa rentoutumaan. Kun tiedän mitä lapsi pelkää, pystyn paremmin huomioimaan asian ja lapsen tunteet tutkimustilanteessa. Parhaimmillaan lääkäri saattaa pystyä lievittämään lapsen pelkoa, Tiina Asikainen kertoo.
Moni lapsi pelkää sydämen ja keuhkojen kuuntelua, sillä siinä lääkäri tulee lähelle ja laittaa stetoskoopin iholle.
– Jos lapsi itkee, ei tutkimus onnistu kunnolla. Kotiin voi hankkia lasten lääkärivälineet, joilla leikkien lapsi voi totutella tyypillisimpiin välineisiin ja itse tutkia vaikkapa vanhempia, Asikainen vinkkaa.
Tutulle lääkärille on helppo tulla
Tuttu lääkäri lievittää jännitystä, ja moni perhe asioikin mielellään samalla lääkärillä, joka tuntee perheen taustan, lapsen sairaushistorian ja persoonan. Etenkin säännöllistä seurantaa vaativissa sairauksissa, kuten astmassa tai laajoissa allergioissa hoitosuhteen pysyvyys on eduksi myös hoidon onnistumisen kannalta.
– Tutulle lääkärille on yksinkertaisesti helppo tulla. Oma ohjenuorani on, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Lääkärinä minusta on mielekästä seurata lapsen kasvua ja kehitystä.
– Kohtaan lapsen aina yksilönä hänen ikätasonsa mukaan. Mielestäni on tärkeää, että lapsi saa halutessaan itse kertoa vaivastaan ja olla aktiivinen osallistuja vastaanotolla. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää, että vaivasta ja hoidosta puhutaan hänen kanssaan. Usein pyydän vanhempia odottamaan hetken käytävässä, kun nuori tutkitaan. Tuolloin nuori saa mahdollisuuden myös luottamukselliseen keskusteluun lääkärin kanssa, Tiina Asikainen kuvailee.
Lapsen huoltaja, näin valmistelet lasta lääkärikäyntiin:
- Kerro etukäteen, mihin olette menossa, mitä siellä tehdään ja miksi.
- Anna konkreettisia esimerkkejä, vaikkapa että lääkäri katsoo kurkkuun ja korviin ja paita otetaan pois kuuntelua varten.
- Hanki kotiin lasten lääkärivälineet, joilla lapsi voi leikkiä ja siten tutustua vastaanotolla käytettäviin välineisiin.
- Saavu vastaanotolle ajoissa, jotta lapsi ehtii odotushuoneessa totutella uuteen paikkaan ja rentoutua leikkitilassa puuhaillen.
- Pysy itse rauhallisena ja tue lasta. Auta lääkäriä tekemään tutkimukset pitelemällä lasta tarvittaessa lempeän määrätietoisesti.
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Uusimmat artikkelit

Selkä juilii ja jalat puutuvat – onko kyseessä hermoperäinen vaiva vai vaaraton jumi?
Selän ajoittaiset kiputilat ja jumitukset ovat tuttuja useimmille, mutta toisinaan särky saattaa vaatia asiantuntijan arviota. Neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki kertoo, kuinka erottaa hermoperäinen selkäkipu vaarattomasta vaivasta.

Hiipiikö hämärä turhan varhain? Tunnista kaihin ensioireet
Kaihi on erittäin yleinen ikääntymiseen liittyvä silmäsairaus – jopa joka kolmannella yli 65-vuotiaalla todetaan näkökykyä hankaloittava kaihi. Mutta miten alkava kaihi oireilee ja milloin viimeistään olisi hyvä tarkistaa silmien kunto? Silmätautien vastaava erikoislääkäri Timo Hellstedt vastaa.

Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.

Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.

Lihavuusleikkauksen läpikäynyt Johanna: ”Elämääni mahtuu nyt muutakin kuin painonhallintaa”
Lihavuusleikkaus toi turkulaisen Johanna Markolan elämään paljon uusia sävyjä. Myös painon aiheuttamat liitännäissairaudet saatiin leikkauksen ja sitä seuranneen elintapamuutoksen myötä hallintaan.

Tarvitseeko yli 70-vuotias seitsemän tuntia unta?
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.