Näin lievität lapsen lääkäripelkoa

Lääkärikäynti on lapselle usein jännittävä kokemus. Tuttu lääkäri tekee käynnistä koko perheelle rennon ja hoidosta pitkäjänteistä. Vanhempien kannattaa tukea lasta juttelemalla lääkäriin menosta jo etukäteen ja varmistamalla käynnin kiireettömyys.

Lääkärissä käynti on yleensä lapselle outoa: vieras ihminen katsoo korviin ja kurkkuun, vaatteitakin joutuu riisumaan. Kipeänä lapsi olisi mieluummin kotona potemassa kuin lääkärin vastaanotolla. Lääkärissä käyminen onkin lapsesta usein jännittävää, jopa pelottavaa. Vanhempi lapsi saattaa pohtia vakaviakin kysymyksiä: onko minussa jokin vialla?

Vanhempien kannattaa pyrkiä valmistelemaan lasta lääkärikäyntiin jo etukäteen.

– Pienikin lapsi ymmärtää, kun hänelle kerrotaan tai näytetään mitä seuraavaksi tapahtuu. Vanhemmat voivat konkreettisesti kertoa, mitä lääkäri tutkii. Lääkärin vastaanotto siis tavallaan alkaa jo ennen kuin edes saavutaan paikalle, sanoo lastentautien erikoislääkärimme, neonatologi Tiina Asikainen.

Lääkärikäyntiin kannattaa varata aikaa ja tulla paikalle hyvissä ajoin. Näin lapsi ehtii halutessaan leikkiä hetken leikkitilassa, rauhoittua ja totutella uuteen paikkaan. Vanhemman oma käytös vaikuttaa tunnelmaan: rauhallinen aikuinen tyynnyttää lasta, kun taas kiireinen ja ärtynyt tartuttaa rauhattomuuden myös lapseen.

– Lapsi tekee tulkintoja vanhempiensa ja lääkärin käytöksestä. On aikuisten tehtävä varmistaa, että käynnistä jäisi mahdollisimman hyvä mieli. Pelokkaalta ja jännittyneeltä lapselta kysyn suoraan pelottaako häntä, ja mikä pelottaa. Monesti taustalla on aiempia ikäviä kokemuksia tai kivuliaita toimenpiteitä, ja jo asian läpikäyminen voi auttaa rentoutumaan. Kun tiedän mitä lapsi pelkää, pystyn paremmin huomioimaan asian ja lapsen tunteet tutkimustilanteessa. Parhaimmillaan lääkäri saattaa pystyä lievittämään lapsen pelkoa, Tiina Asikainen kertoo.

Moni lapsi pelkää sydämen ja keuhkojen kuuntelua, sillä siinä lääkäri tulee lähelle ja laittaa stetoskoopin iholle.

– Jos lapsi itkee, ei tutkimus onnistu kunnolla. Kotiin voi hankkia lasten lääkärivälineet, joilla leikkien lapsi voi totutella tyypillisimpiin välineisiin ja itse tutkia vaikkapa vanhempia, Asikainen vinkkaa.

Tutulle lääkärille on helppo tulla

Tuttu lääkäri lievittää jännitystä, ja moni perhe asioikin mielellään samalla lääkärillä, joka tuntee perheen taustan, lapsen sairaushistorian ja persoonan. Etenkin säännöllistä seurantaa vaativissa sairauksissa, kuten astmassa tai laajoissa allergioissa hoitosuhteen pysyvyys on eduksi myös hoidon onnistumisen kannalta.

– Tutulle lääkärille on yksinkertaisesti helppo tulla. Oma ohjenuorani on, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Lääkärinä minusta on mielekästä seurata lapsen kasvua ja kehitystä.

– Kohtaan lapsen aina yksilönä hänen ikätasonsa mukaan. Mielestäni on tärkeää, että lapsi saa halutessaan itse kertoa vaivastaan ja olla aktiivinen osallistuja vastaanotolla. Nuorten kohdalla on erityisen tärkeää, että vaivasta ja hoidosta puhutaan hänen kanssaan. Usein pyydän vanhempia odottamaan hetken käytävässä, kun nuori tutkitaan. Tuolloin nuori saa mahdollisuuden myös luottamukselliseen keskusteluun lääkärin kanssa, Tiina Asikainen kuvailee.

 

Lapsen huoltaja, näin valmistelet lasta lääkärikäyntiin:

  • Kerro etukäteen, mihin olette menossa, mitä siellä tehdään ja miksi.
  • Anna konkreettisia esimerkkejä, vaikkapa että lääkäri katsoo kurkkuun ja korviin ja paita otetaan pois kuuntelua varten.
  • Hanki kotiin lasten lääkärivälineet, joilla lapsi voi leikkiä ja siten tutustua vastaanotolla käytettäviin välineisiin.
  • Saavu vastaanotolle ajoissa, jotta lapsi ehtii odotushuoneessa totutella uuteen paikkaan ja rentoutua leikkitilassa puuhaillen.
  • Pysy itse rauhallisena ja tue lasta. Auta lääkäriä tekemään tutkimukset pitelemällä lasta tarvittaessa lempeän määrätietoisesti.

Tilaa Lasten Terveystalon uutiskirje

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.

Uusimmat artikkelit

Totta vai tarua: viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa Artikkeli

Totta vai tarua: viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa

Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.

Keski-ikäinen nainen seisoo ikkunan edessä silmät kiinni ja hymyilee Artikkeli

Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa

Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.

Henkilö juoksee metsäpolulla Artikkeli

Lääkäri: luontoliikunta on terveyspommi ja näin hyödyt siitä

Liikunta on hyväksi keholle ja mielelle missä tahansa, mutta erityisen hyväksi se on luonnossa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kannustaa hyödyntämään kesäiset säät luontoliikuntaan.

Viisi tapaa, jolla kesä vaikuttaa ihoomme Artikkeli

Viisi tapaa, jolla kesä vaikuttaa ihoomme

Suojaamalla ihosi auringolta vähennät ihosyövän riskiä ja hidastat ihon vanhenemista. Aurinko voi tuoda myös helpotusta ihosairauksiin. Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus kertoo viisi tapaa, miten kesä vaikuttaa ihoomme.

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun? Artikkeli

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun?

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Näin pidät kehon viileänä helteellä: ”Janon tunne voi kertoa liian myöhään veden tarpeesta” Artikkeli

Näin pidät kehon viileänä helteellä: ”Janon tunne voi kertoa liian myöhään veden tarpeesta”

Elimistön liiallisen lämpenemisen ja kuivumisen tunnistaa heikotuksesta, sekavuudesta, pahoinvoinnista ja ripulista.