Myötätunto muita kohtaan on tärkeää juuri nyt, kun viha ottaa herkästi vallan
Maailman konfliktit, sodat ja uhkatilanteet herättävät tunteita huolesta ja surusta aina vihaan asti. Lääkkeenä toimii myötätunto, jota voit vahvistaa treenaamalla.
Viha voi olla helpompi tunne silloin, kun emme salli tai halua tuntea esimerkiksi ahdistusta tai pelkoa.
- Viha on myös herkästi tarttuvaa: voimme oppia siihen tai mukautua tunteeseen kuuluaksemme joukkoon, kuvailee Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Viha on ihmisen perustunne, joka auttaa meitä puolustautumaan ja ilmaisemaan tarpeitamme. Sillä on kuitenkin ikävät kääntöpuolensa.
- Kun olemme kuormittuneita ja vihaisia, ei rationaalinen ajattelumme toimi kovin hyvin. Ajattelustamme tulee herkästi mustavalkoista ja meille tulee tarve purkaa tunnetta – myös sellaisilla tavoilla, jotka hetkellisestä helpotuksesta huolimatta eivät tilannetta auta. Koska emme voi esimerkiksi soittaa Putinille , saatamme purkaa vihaa lähempänä oleviin, vaikka järkemme sanoisikin muuta.
Myötätunto on tarttuvaa
Vihan toisella puolen on myötätunto, joka sekin on onneksi tarttuvaa.
- Myötätunto on muutakin kuin tunne: se on myös toisen hyväksi tekemistä. Myötätunto auttaa meitä näkemään ja tunnistamaan toisen hädän ja toimimaan sen mukaisesti. Siis esimerkiksi auttamalla. Stressin yhteydessä empatiakyky ja myötätunto voivat laskea, mutta toisaalta taas myötätunnon aktiivinen harjoittelu voi vähentää kuormitusta. Tämä toimii siis molempiin suuntiin.
Myötätunnon piiri pienenee kriiseissä
Myötätunto herkästi rajoittuu koskemaan jollakin perusteella kanssamme samaan joukkoon kuuluvia ihmisiä: esimerkiksi läheisiämme, tuttujamme, samassa kaupungissa tai maassa asuvia.
- Tällainen myötätunnon rajoittuminen voi osin juontaa juurensa siitä näkökulmasta, että meille on selviytymisen vuoksi ollut tärkeää kuulua ryhmään ja puolustaa sitä. Tänä päivänä ilmiö näkyy esimerkiksi hyvin yksioikoisena näkökulmana kriisitilanteissa. Kaikki, jotka eivät kuulu ”meihin”, kuuluvat myötätuntopiirimme ulkopuolelle. Pahimmillaan ilmiö voi näkyä rasistisina kommentteina, ajatuksina tai tekoina.
Myötätuntoa voi treenata kuten lihasta
Myötätunnon piiriä voi onneksi laajentaa treenaamalla. Ensimmäinen liike on sen pohtiminen, huomaako itsellään myötätunnon rajautumista.
- Mieti, pystytkö tuntemaan myötätuntoa kaikenlaisia ihmisiä ja kansakuntia kohtaan myös kriisitilanteissa. Mitä tunnet muita ihmisiä kohtaan, kun luet uutisia sodasta? Mitä sinussa herättää se, kun kohtaat eri tavalla ajattelevan tai eri syntyperää olevan ihmisen? Sotatilanne saa ja sen kuuluukin herättää ikäviä tunteita, mutta on hyvä pysähtyä juuri nyt miettimään, pystyykö ihmiset kuitenkin kohtaamaan yksilöinä vai herääkö heti kielteisiä tunteita esimerkiksi heidän syntyperästään tai kansallisuudestaan.
Kun on kyky tunnistaa omia tunteita, voi lähteä laajentamaan omaa myötätunnon piiriä.
- Myötätuntomme laajenee aina, kun tutustumme erilaisiin ihmisiin, kulttuureihin, ajatuksiin ja asenteisiin. Kun saamme tarttumapintaa ihmiseen, löydämme inhimillisyyttä, kuulemme aidosti, miten yksilö ajattelee tai tuntee jonkin tilanteen, kykymme tuntea ja näyttää myötätuntoa vahvistuu.
Myötätunnon piiriä voi onneksi laajentaa treenaamalla. Ensimmäinen liike on sen pohtiminen, huomaako itsellään myötätunnon rajautumista. “
Miksi en ajattele tai tunne arvojeni mukaisesti?
Jos oma vihan tunne tai myötätunnon puute ahdistaa, voi asiasta keskustella ammattilaisen kanssa.
- Esimerkiksi viha on hyvin kuormittavaa keholle ja mielelle. Syke ja hengitys kiihtyy, verenpaine nousee, lihakset jännittyvät ja hormonitasapaino järkkyy. Kykymme käsitellä tietoa tai tuntea myötätuntoa vähenee. Jos tunnemme jatkuvasti vihaa, voimme tulla sairaiksi. Tämän vuoksi on tärkeä lähteä työstämään asiaa.
Avain on oppia tunnistamaan omia tunteita ja sitä, mistä ne johtuvat.
- Liittyykö vihan tunteeseen omia elämänkokemuksia tai yleistä yhteiskunnallista ja historiallista puhetta? Menenkö vihaan mukaan, koska minulle on tärkeää säilyttää yhteisöllisyys? Liittyykö vihan tunne kotikasvatukseeni? Hiljalleen omaa ajatusmaailmaa voi lähteä rakentamaan omien arvojen mukaiseksi uudelleen.
Vihaa emme voi koskaan täysin poistaa tunneskaalastamme tai ajattelustamme. Tärkeintä onkin se, miten omien tunteiden ja ajatusten pohjalta käyttäytyy.
- Omia ajatuksiamme ja tunteitamme emme voi koskaan kontrolloida täysin, mutta voimme valita käytöksemme niistä huolimatta. Voi miettiä, auttaako vihan ilmaisu esimerkiksi epäasiallisesti ketään tässä hetkessä. Voisinko suunnata sen energian esimerkiksi viattomien ihmisten auttamiseen tai vapaaehtoistoimintaan? Näin reagoinnin tarpeelle voi syntyä rakentava ja kaikkia hyödyntävä kanava.
Lue lisää aiheesta
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Onko haluttomuus vaihdevuosioire? 3 väittämää vaihdevuosi-ikäisen seksuaalisuudesta
Gynekologi ja seksuaalineuvoja Eeva Kajalo ottaa kantaa kolmeen vaihdevuosi-ikäisen seksuaalisuutta koskevaan väittämään.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
Mielen chat ja sparri ovat 1.1.2025 alkaen terveydenhuollon palveluja
Mielen chat ja sparri palvelua kehitetään systemaattisesti asiakaskokemusten ja -tarpeiden pohjalta. 1.1.2025 alkaen palvelut muuttuvat hyvinvointipalvelusta terveydenhuollon palveluiksi, jotta ne voivat tarjota katkeamattoman hoitopolun palvelussa asioiville henkilöille kaikissa tilanteissa. Muutoksen myötä palvelujen hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. Terveydenhuollon palveluna Mielen chat ja sparri eivät kuulu kelakorvauksen piiriin (KL0).