Muutos vuoden 2025 alusta alkaen: saat sinulle kuuluvat Kela-korvaukset automaattisesti
2.1.2025 alkaen sinulta ei enää kysytä Kela-korttia, kun asioit Terveystalossa. Järjestelmämme käsittelee jatkossa oikeuden Kela-suorakorvaukseen automaattisesti ilman erillistä kortin tarkistusta. Muistathan kuitenkin ottaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen henkilöllisyytesi varmistamiseksi.
Mitä tämä muutos tarkoittaa
- Kela-korttia ei enää tarvitse näyttää maksamisen yhteydessä. Järjestelmämme tarkistaa jatkossa automaattisesti Kela-korvaukseen oikeuttavat tiedot ja myöntää Kela-suorakorvauksen, maksoit käyntisi sitten toimipaikan kassalla tai verkkomaksuna Terveystalon sovelluksen tai verkkopalvelun kautta.
- Asiointi on sujuvaa, kun Kela-suorakorvaukset voidaan käsitellä ilman erillistä kortin tarkistusta.
- Kela-korvaustiedot ovat aina ajan tasalla, sillä järjestelmämme tarkistaa ajantasaiset tiedot automaattisesti Kelan tarjoaman palvelun avulla.
Tarvitset mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen
- Terveystalossa hyväksytyt henkilöllisyystodistukset ovat passi, ajokortti, henkilökortti ja kuvallinen Kela-kortti.
- Jos tulet lapsen kanssa lääkärille, suosittelemme, että otat myös lapselle mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen (esim. voimassa oleva passi). Jos lapselle ei sellaista ole, varmistamme henkilöllisyyden muilla tavoin. Tarvittaessa tunnistamme lapsen huoltajalle esitettävillä tunnistamiskysymyksillä.
Mihin Kela-korttia voi käyttää
- Kuvallinen Kela-kortti käy Terveystalossa henkilöllisyystodistuksena.
- Voit edelleen ilmoittautua vastaanotolle näyttämällä ilmoittautumisautomaatin lukijalle Kela-korttiasi. Kela-korvausten vähentämistä varten korttia ei enää tarvitse näyttää.
Kysy meiltä lisätietoja
- Jos sinulla on kysyttävää, voit kysyä lisää asiakaspalvelustamme tai vastaanotolla käydessäsi.
Uusimmat artikkelit
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.