Näyttöpäätetyö kuormittaa silmiä – 20-20-20 -muistisäännöllä huolehdit silmien terveydestä työpäivän aikana
Etätyö- ja etäkokousmaailmaan siirtyminen on tuonut mukanaan pitkäkestoisen rasituksen silmille, kun tietokoneen ruutua katsellaan tunteja putkeen. Terveystalon silmätautien erikoisalajohtaja, silmälääkäri Matti Seppänen kertoo kuinka työpäivän aikana voi lepuuttaa silmiä ja missä vaiheessa näkö tulisi tarkistaa ammattilaisen vastaanotolla.
Aivan kuten missä tahansa kuormittavassa suorituksessa, myös silmät kaipaavat lepoa etteivät kuormitu liikaa ja päädy ylirasitustilaan. Yksinkertaisena yleissääntönä toimii 20-20-20-malli, eli silmien lepuutus 20 minuutin välein. Silmän linssin ympärillä olevat lihakset jännittyvät aina lähelle katsoessa, joten lepuutus tarkoittaa katseen siirtämistä näyttöpäätteeltä ulos ikkunasta noin 20 metrin päähän 20 sekunnin ajaksi.
– Siitä huomaa silmän rasittuneen, kun lukunopeus hidastuu, rivit pomppivat ja silmiä kutittaa. Kun katse on pitkään tarkasti kohdistettuna tiettyyn kohtaan, räpytysrefleksi alenee ja silmä kuivuu. Silmiä lepuuttaessa kannattaakin hieman liikutella katsetta, jotta silmän pinta kostuu ja silmä rentoutuu paremmin, Seppänen kertoo.
Jos näön kanssa on lepuutushetkistä huolimatta haasteita, voi olla tarpeen hakeutua asiantuntijalle.
– Jokaisen 45 vuotta täyttäneen on hyvä käydä silmälääkärillä, koska silloin näköhäiriöt voivat liittyä ikänäköön. Samalla kertaa voidaan tarkastaa kyseisen henkilön kyky pitkäaikaiseen lähityöskentelyyn ja määrittää tarvittaessa työetäisyydelle optimaaliset lähityöskentelylasit, Seppänen sanoo.
Silmälasit, näyttöpäätelasit vai erityistyölasit?
Joskus työntekijä tarvitsee käyttöönsä näyttöpäätelasit, jos optikon tai silmälääkärin lausunnosta selvästi ilmenee, että tavanomaiset yleiskäyttöön tarkoitetut silmälasit eivät ole työhön sopivat ja että työntekijä tarvitsee toiset, erilaiset lasit näyttöpäätetyöhön. Asiantuntijan tehtävänä on lausunnossaan ottaa kantaa siihen, millä tavalla näyttöpäätelasit eroavat yleislaseista.
– Näyttöpäätelasit poikkeavat yleiskäyttöön tarkoitetuista laseista tavallisesti voimakkuuden, linssityypin tai linssien poikkeavan asennuksen suhteen. Lasit, jotka eivät poikkea yleiskäyttöön tarkoitetuista laseista, eivät ole erityistyölaseja, vaikka niitä käytettäisiin ainoastaan työssä, Seppänen sanoo.
Ennen näyttöpäätetyössä tarvittavien erityistyölasien (näyttöpäätelasit) hankintaa työterveydessä selvitetään työpisteen ergonomia ja pyritään muuttamaan se työntekijälle sopivaksi.
– Usein näillä ergonomiamuutoksilla ja uusilla ratkaisuilla saadaan aikaan työpiste, jossa työntekijä voi työskennellä vaivatta tavallisilla, yleiskäyttöön tarkoitetuilla silmälaseillaan, Seppänen lisää. Näyttöpäätelasit ovat yleensä tarpeen vain ikänäköisille työntekijöille, joiden näkemisen ongelmia ei voida ratkaista ergonomian keinoin.
Webinaari: Työtehoa hyvällä näköergonomialla
Järjestämme yhdessä Specsaversin kanssa torstaina 31.3.2022 klo 8:30-9:15 maksuttoman työnäkemisen webinaarin, joka on tarkoitettu kaikille jotka haluavat ymmärtää miten työnäkemiseen panostaminen vaikuttaa työtehoon ja kuinka tulisi toimia, jotta työnäköergonomia saataisiin kohdalleen. Puhujina webinaarissa optometristi, työnäköoptikko Jannika Ehrling Specsaversilta ja johtava työfysioterapeutti Janina Achrén Terveystalosta.
Etu Terveystalon työterveysasiakkaille
Specsavers tarjoaa Terveystalon työterveysasiakkaille näöntarkastuksen sekä muita silmän terveyteen liittyviä etuja.
Tutustu myös muihin sisältöihimme
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.