Moni vanhempi uupuu joulupaineiden alla – lisää pukinkonttiin reilusti itsemyötätuntoa
Jouluun yhdistyy yhdessäolo perheen kanssa ja herkulliset jouluruoat, mutta entä jos perinteisiin lukeutuvat myös joulustressi ja kireä tunnelma? Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen kannustaa vanhempia itsemyötätuntoon myös joulun alla.
Joulu on monen mielikuvissa tunnelmallinen yhdessäolon juhla. Kauniit mielikuvat voivat kuitenkin muuttua suorituspaineiksi, jos hoidettavia asioita on enemmän kuin aikaa ja energiaa. Stressaantuneena tilanteet myös kärjistyvät herkemmin kotona.
Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen muistuttaa itsemyötätunnosta myös joulun alla. Itsemyötätunto tarkoittaa lempeää ja armollista suhtautumista itseen, ja sen merkitys korostuu myös vanhemmuudessa.
– Ruuhkavuodet ovat kuormittavaa aikaa, mutta välillä kannattaa nostaa itsensä ykköseksi. Vanhemmuuden suorittamisen sijaan voi keskittyä nauttimaan elämästä. Lapselle riittää riittävän hyvä – täydellinen ei tarvitse olla, Turunen muistuttaa.
– Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä vähemmän hän tarvitsee: vanhemman huomio ja turvalliset, toistuvat arjen rutiinit kantavat pitkälle. Lapset kaipaavat läsnä olevaa ja heistä kiinnostunutta aikuista, joka katsoo heitä rakastavasti. Samalla tavalla kannattaa katsoa itseäänkin.
Mitä itsemyötätunnolla tarkoitetaan?
Itsemyötätuntoa on se, että puhuu itselleen ystävällisesti ja lempeästi. Sättimisen sijaan tulisi myös kiittää ja kehua. Hyvä ohjenuora on pyrkiä puhumaan itselleen siten, kuin puhuisi ystävälleen. Mielen hyvinvointia tukee lempeä, ymmärtäväinen ja armollinen äänensävy. Sitä voi harjoitella vaikka aamuisin peilin edessä: silmäpussien kauhistelun sijaan tervehdi itseäsi lempeästi ja sano, että tästä tulee hyvä päivä.
Jouluun saa panostaa, mutta tee se itseäsi kuunnellen
Ei ole sattumaa, jos tunnelma kodissa kiristyy juuri joulun alla. Jouluun kohdistuu suuria odotuksia ja muistoja. Siinä yhdistyvät niin omat kuin mahdollisen kumppaninkin lapsuuden hyvät ja huonot joulut sekä perinteet.
– Jouluun liittyy paljon erilaisten tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamista. Toisaalta mediassa on luotu kiiltokuvamainen kuva joulusta tonttuovineen, herkuista notkuvine pöytineen ja upeine koristeineen. On hyvä havahtua pohtimaan, haluaako siihen astua.
Jouluun saa toki panostaa, jos niin haluaa. Olennaista on erottaa, mistä syistä asioita tekee.
– Joulua saa suorittaa juuri niin paljon kuin itse haluaa, mutta on hyvä olla tietoinen omista toiveista ja tunteista siellä taustalla. Hyvän joulun luominen ei vaadi valtavia panostuksia.
Miten suojella itseään suorituspaineilta, jotka uivat silmille nykyään monessa kanavassa? Pysähdy miettimään, mitä oikeasti kaipaat. Mitkä perinteet ovat juuri sinulle tai perheellesi tärkeitä? Vaikka joulu on perinteikäs juhla, siitä voi tehdä omannäköisen. Omia jouluperinteitä voi luoda esimerkiksi jouluruoan muodossa.
Joulua saa suorittaa juuri niin paljon kuin itse haluaa, mutta on hyvä olla tietoinen omista tunteista siellä taustalla. Hyvä joulu ei vaadi valtavia panostuksia. “
Tuija Turunen
Parhaimmillaan joulu suo muutaman päivän tauon arjen rutiineista, kaivatun hengähdyshetken keskellä pimeintä talvea. Vaikka joulua viettäisi perheen tai laajemmankin suvun kesken, aikaa on lupa ottaa myös itselleen. Itseään kannattaa kuunnella.
– Jos huomaa olevansa ärtynyt ja jatkuvasti pyörittävänsä mielessään tekemättömien asioiden listaa, kannattaa pohtia keinoja keventää. Voi pyytää apua, laskea vaatimuksia tai muuttaa suunnitelmia. Kireä ilmapiiri saa lapsenkin olon hankalaksi. Lapsi kaipaa joulunakin ennen kaikkea läsnä olevan vanhemman – ei äärimmilleen stressaantunutta, päihtynyttä tai puhelimella tavoittamattomissa olevaa.
– Ennen kaikkea jouluna kannattaa olla ymmärtäväinen niin itseään kuin muita kohtaan: joulu voi nostaa ihmisissä pintaan kaikenlaisia tunteita. Niille on annettava tilaa, Turunen sanoo.
Pohdi esimerkiksi näitä:
- Lahjat
Lahjojen antamiseen on monta tapaa. Tärkeintä on sopia esimerkiksi sukulaisten kesken selkeät pelisäännöt, joista myös pidetään kiinni: annetaanko lahjoja aikuisten kesken, montako lahjaa on sopivaa antaa, sovitaanko jokin suuntaa antava arvo vai suositaanko aineettomia lahjoja. Myös lapsille on hyvä opettaa, että kaikki toiveet eivät toteudu. Hyvä joulu ei edellytä materiaa, eikä lahjojen antamisen kuulu aiheuttaa stressiä. Lahjoja voi hankkia myös käytettynä. - Joulusiivous
Joulun alla hoidettavia asioita riittää, joten yhtään ylimääräistä lisätyötä ei kannata ottaa. Kodin jokaiseen nurkkaan ulottuvaa suursiivousta ei tarvitse ajoittaa juuri joulun alle, ellei se ei tunnu itselle tärkeältä. Jos siivous halutaan toteuttaa, on reilua huolehtia, ettei työ kasaudu yhden ihmisen harteille. - Joulupuuhat
Jouluun liittyy valtavasti hauskaa puuhaa, mutta kaikkea ei tarvitse toteuttaa. Jouluvanhemmuudesta ei jaeta arvomerkkejä, joten kilpailu muiden kanssa ei kannata. Kannattaa tehdä sellaisia asioita, jotka ovat itselle luontaisia: jos joulukorttien askartelu tai piparitalon pystyttäminen saa aikaan hampaiden kiristelyä, ne voi jättää väliin. - Joulunpyhät
Joulunpyhien aikataulutus on monessa perheessä jokavuotinen palapeli. Jokaisella perheellä on kuitenkin oikeus päättää omasta joulunvietostaan. Kannattaa miettiä hyvissä ajoin etukäteen, missä ja miten joulua vietetään, ja miten mahdolliset kyläilyt istuvat suunnitelmaan. Suunnitelmat kannattaa kertoa hyvissä ajoin myös esimerkiksi sukulaisille.
Psykologi, psykoterapeutti
Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme
Liity uutiskirjetilaajaksemme
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.