Moni kieltää oireitaan pitkään: pidä silmällä näitä muutoksia rinnoissasi
Kun rintasyöpä havaitaan aikaisessa vaiheessa, on hoitoennuste tänä päivänä erittäin hyvä. Moni kuitenkin kieltää oireitaan pitkään. Terveystalon radiologi Marina Rosliakova kertoo, milloin ei kannata viivytellä tutkimuksiin hakeutumisessa ja miten rintoja tutkitaan.
Rintojen terveys on harvoin päällimmäisenä mielessä – ennen kuin jotain poikkeavaa ilmenee. Oman seurannan, diagnostiikan ja hoidon kehittymisen ansiosta suurin osa rintasyöpätapauksista löydetään alkuvaiheessa ja ennuste on nykyään erittäin hyvä.
Omien rintojen tunteminen auttaa huomaamaan pienetkin muutokset
Rintojen säännöllinen tutkiminen itse on tärkeää ja edesauttaa rintasyövän varhaista toteamista: omien rintojen ja rintakudoksen tunteminen auttaa huomaamaan pienetkin muutokset.
Rinnat tulisi tunnustella läpi mielellään kerran kuukaudessa. Hyvät ohjeet rintojen omatarkkailuun löydät esimerkiksi täältä.
- Tyypillisesti rintasyöpä on kova, aristamaton patti rinnassa. Kaikki pienetkin muutokset kannattaa kuitenkin tarkastuttaa lääkärillä, varsinkin, jos ne vaivaavat mieltä, Marina Rosliakova kommentoi.
Pidä silmällä ainakin seuraavia muutoksia rinnoissasi:
- Kyhmyt
- Verinen tai kirkas vuoto nännistä
- Ihon tai nännin vetäytyminen
- Nännin tai nänni pihan haavaumat
- Poikkeava paikallinen ja pitkäkestoinen kipu
Rintasyövän syntyyn voivat vaikuttaa muun muassa ikä, perinnöllisyys ja elämäntavat
Rintasyövän syntyyn vaikuttavat monet tekijät ja yksittäisen rintasyöpätapauksen syytä on mahdotonta arvioida. Ikä on kaikkien syöpien riskitekijä ja rintasyövän yleistyminen liittyykin väestön ikääntymiseen.
- Alle 30-vuotiailla rintasyöpä on harvinainen, muttei tavaton. Esiintyvyys lisääntyy 45 ikävuoden jälkeen, jolloin rinnat olisi hyvä säännöllisesti oma-aloitteisesti tutkituttaa mammografialla. Kansallisia mammografiaseulontoja tehdään 50–69-vuotiaille naisille. On kuitenkin hyvä jatkaa mammografiatutkimuksia 2-3 vuoden välein 75-80 ikävuoteen saakka, Marina ohjeistaa.
Muita yleisimpiä riskitekijöitä ovat muun muassa perinnöllisyys, synnyttämättömyys tai korkea ensisynnytysikä, merkittävä ylipaino, alkoholi, tupakointi, varhain nuoruudessa alkaneet kuukautiset ja pitkään jatkunut hormonikorvaushoito.
Suurin osa rinnan kyhmyistä on hyvälaatuisia, joten tutkimuksiin ei tarvitse tulla pelokkain mielin
Miten rintasyöpäepäilyjä sitten tutkijaan ja mikä menetelmistä on paras?
- Rintoja ja rintasyöpäepäilyjä voidaan tutkia useilla menetelmillä: mammografialla, tomosynteesillä, ultraäänellä, magneetilla ja neulanäytteellä. Käytetyin menetelmistä on mammografia.
Mikään tutkimus ei ole kaikkivoipa, vaan eri menetelmät täydentävät toisiaan.
- Mammografian tukena hyödynnetään usein ultraäänitutkimusta ja neulanäytettä. Vastaavasti magneettikuvia tulkittaessa sitä edeltäneet mammografia- ja ultraäänitutkimukset ovat erittäin hyödyllisiä ja antavat radiologille arvokasta lisätietoa, Marina päättää.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
”Olin hirveän helpottunut” – hormonihoito toi avun yli 15 vuoden piinaan
Anneli Mannila joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle oireiden takia, jotka poistuivat myöhemmin hormonihoidon avulla. Hän toivoo, että muut eivät jäisi yksin oireidensa kanssa.
”Totaalinen lamaantuminen ja oireiden kirjo” – naiset kertovat, mikä vaihdevuosissa yllätti
Teimme kesällä 2024 kyselytutkimuksen, jossa selvitimme vaihdevuosi-ikäisten naisten omaa kokemusta vaihdevuosista ja niiden oireista. Nyt kerromme, mikä useimpia vaihdevuosissa yllätti.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
Miten vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin? Näin vastaa neurologi
Naisista jopa 33 prosentin on arvioitu sairastavan migreeniä jossain vaiheessa elämäänsä. Vaihdevuodet koskettavat heistä jokaista. Neurologimme Markku Nissilä kertoo, miten vaihdevuodet voivat vaikuttaa sairauteen.
Tästä on kyse – 5 faktaa esivaihdevuosista
Mistä esivaihdevuodet tunnistaa ja voiko niille tehdä jotain? Gynekologimme Paula Turtiainen kertoo, mitä jokaisen 35 vuotta täyttäneen naisen kannattaa asiasta tietää.
Miten vaihdevuosi-ikäisen tulisi treenata? Fysioterapeutti korostaa yhtä asiaa
Keski-iän kieppeillä moni nainen havahtuu lihas- ja nivelkipuihin, joita harva kuitenkaan osaa yhdistää vaihdevuosiin. Vastaava fysioterapeuttimme Sonja Toivola kertoo, miksi vaihdevuosi-ikäisen kannattaisi panostaa lihaskuntotreeniin.