Modernia terveysteknologiaa hyödyntävä terveystarkastus tarjoaa paremman perustan kansanterveydelle
Terveystalon työterveysasiakkaat saivat vuoden 2024 alussa käyttöönsä kumppanimme Nightingale Health Oyj:n kehittämän verianalyysin osana työterveyden terveystarkastuksia. Modernin teknologian mahdollistaman läpimurron myötä kahdeksan tyypillisimmän elintapasairauden riski tunnistetaan yhdestä verinäytteestä, mikä nopeuttaa ja sujuvoittaa ammattilaisen työtä merkittävästi. Ensimmäisen viiden kuukauden aikana on analysoitu yli 50 000 verinäytettä, jotka osoittavat työurien pidentämisen olevan haasteellista, jos ennaltaehkäiseviin toimiin ei tartuta ripeästi. Lyhyessä ajassa saavutettu mittakaava on Suomessa ja maailmanlaajuisesti ennennäkemätön. Tämä avaa myös uuden mahdollisuuden tehdä tulevaisuuden terveydenhuoltoa koskevia päätöksiä ennakoivaan tietoon perustuvasti.
Vaikka uuden riskianalyysin sairauksille on aiemminkin ollut käytössä riskilaskureita, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitautiriskiä arvioiva FINRISKI, on riskilaskurien käyttö vienyt kohtuuttomasti terveydenhuollon ammattilaisten aikaa. Terveystalon käyttöönottamalla Nightingalen analyysimenetelmällä kahdeksan riskin tunnistamiseen vaadittu aika on verinäytteen ottamiseen käytetty muutama minuutti, mikä mahdollistaa erinomaisen skaalautuvuuden ja erittäin laajojen ihmisjoukkojen sekä kokonaisten kansakuntien sairastumisriskien tunnistamisen.
– Perinteiset sairauksien riskilaskurit ovat hyvin tunnettuja, mutta käyttö satunnaista ja skaalautuvuus on huono, johtuen niiden vaatimasta ajasta. Nightingalen modernin verianalyysin avulla saamme ensimmäistä kertaa systemaattisen, laajan ja toistettavan kuvan riskeistä väestötasolla vaivattomasti, sanoo Petri Bono, Terveystalon johtava ylilääkäri.
Alustavat tulokset kertovat työurien pidentämisen olevan haasteellista
Kansallisella tasolla työikäisen väestön tulokset ovat pysäyttäviä erityisesti miesten osalta.
– Yli 55-vuotiaista miehistä lähes 60 prosentilla ja 65-vuotiaista miehistä 80 prosentilla on korkea riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Kyseiset taudit aiheuttavat edelleen lähes puolet työikäisten kuolemista Suomessa, sillä ensimmäinen selkeä oire näissä voi olla tarpeettoman ennenaikaiseen kuolemaan johtanut infarkti. Mikäli emme ryhdy järeisiin ennaltaehkäiseviin toimiin, riskit uhkaavat toteutua kymmenen vuoden sisällä, toteaa Terveystalon johtava työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi.
Tulosten mukaan riskit ovat merkittäviä myös muiden sairauksien osalta. Esimerkiksi lähes 30% yli 55-vuotiaista miehistä on korkeassa riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen.
– Suomessa tyypin 2 diabetes lisääntyy nopeammin kuin muualla Euroopassa, mikä kertoo omien elintapojemme kaipaavan korjausliikettä. Tuottamalla asiakkaillemme tietoa henkilökohtaisesta riskiprofiilista, tuemme ja motivoimme heitä elintapamuutokseen. Tunnistamalla sairastumisriskit tehokkaasti ja systemaattisesti hyvissä ajoin, voidaan terveydenhuollon niukat resurssit jatkossa kohdentaa paremmin niihin sairauksiin, jotka eivät ole ehkäistävissä. Ennaltaehkäisevällä työkykyjohtamisen tuella pyrimme siihen, että sairaita ihmisiä on tulevaisuudessa vähemmän. Väestön ikärakenteen ja palvelujärjestelmän kantokyvyn vuoksi tämä on välttämätöntä, Rauhaniemi jatkaa.
Ennakoiva terveysriskien tunnistaminen väestötasolla on paremman terveydenhuollon järjestelmän perusta
Nykyisin kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmän ohjaus perustuu pääosin tautitapahtumien ja kuolleisuuden tilastointiin sekä analysointiin. Tämän lähestymistavan ongelma on, että tärkeimpien kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, kehittyminen alkaa vähintään vuosikymmenen ennen taudin puhkeamista. Analysoimalla tautitapahtumia ja kuolleisuutta katsotaan siis pitkälle menneisyyteen. Lisäksi tänään tehtävien terveyspoliittisten päätösten ja interventioiden todellinen vaikuttavuus on nähtävissä tautitapahtumissa ja kuolleisuudessa vasta yli vuosikymmenen päästä. Terveydenhuollon järjestelmän ohjaaminen vanhentuneella tiedolla kohti tuntematonta tulevaisuutta on hidasta, tehotonta ja riskialtista.
– Haluamme Terveystalossa uudistaa terveydenhuoltoa. Yhteistyömme tukee terveydenhuollon painopisteen siirtämistä yhä ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja työterveystoiminnan tiedolla johtaminen vahvistuu entisestään. Ennakoiva terveysriskien tunnistaminen mahdollistaa siirtymisen vanhentuneesta taaksepäin katsovasta ajattelutavasta uuteen ennakoivaan toimintamalliin, jonka avulla voidaan pienentää tulevaisuudessa odottavaa elintapasairauksien aiheuttamaa ennennäkemätöntä terveydenhuollon kriisiä. Terveydenhuollon ohjauksen tulisikin jatkossa perustua vahvemmin tulevan riskin alentamiseen ja aleneman systemaattiseen seuraamiseen, jatkaa Bono.
– Teknologiamme mahdollistaa uuden eteenpäin katsovan ajattelutavan terveydenhuollon järjestelmän ohjaamisessa, jossa parempaa tulevaisuutta rakennetaan systemaattisesti seuraamalla toimenpiteiden vaikuttavuutta riskeihin lähes reaaliajassa. Samalla ratkaisumme ei kuitenkaan kuormita terveydenhuollon järjestelmää tai nosta kustannustasoa - autamme saavuttamaan parempia tuloksia pienemmillä resursseilla, kuvaa Teemu Suna, Nightingalen toimitusjohtaja.
Fakta:
- Nightingalen verianalyysin avulla voidaan yhdestä verinäytteestä tunnistaa riski sairastua kahdeksaan yleiseen elintapasairauteen; sydäninfarktiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, krooniseen munuaistautiin, maksan fibroosiin tai kirroosiin, alkoholimaksasairauteen, keuhkoahtaumatautiin ja keuhkosyöpään.
- Sairastumisriskien varhainen tunnistaminen on avain ennaltaehkäisevän terveydenhuoltoon.
- Terveystalolla on yksinoikeus toimia Nightingalen yksityisen terveydenhuollon kumppanina Suomessa.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työterveyden ja ennen kaikkea työterveysyhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli paitsi suomalaisen työelämän kehittämiseen kuin myös suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina pystymme mahdollistamaan lisää terveitä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Lääkäri neuvoo, mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä ymmärtää
Lihavuuden lääkehoito voi olla tehokas keino pudottaa painoa. Pelkän lääkkeen sijaan kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka tueksi tarvitaan oikeaa ravitsemusta ja riittävää lihaskuntoharjoittelua. Elintapalääketieteeseen perehtynyt työterveyslääkäri Vilho Ahola neuvoo, mitä lihavuuslääkkeistä on hyvä ymmärtää, kun harkitsee niiden aloittamista.
Se tuntematon diagnoosi: Moni nainen jää turhaan ilman hoitoa
Naisten vaikeitakaan oireita ei välttämättä osata yhdistää vaihdevuosiin. Nyt aiheeseen on havahduttu. Miksi edes lääkärit eivät aina tunnista vaihdevuosia, vaikka asia koskee puolta väestöstä?
Vaihdevuodet ovat tyyris tabu työpaikoilla
Ovatko vaihdevuodet uusi lasikatto? Jos työuria halutaan pidentää ja saada kaikki voimavarat käyttöön, on vaihdevuosioireiden vaikutus työkykyyn ja -hyvinvointiin otettava tosissaan. Silmien sulkeminen on syrjivää, ja sillä on myös hintansa.
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.