Miten voi erottaa murtuman ja venähdyksen? Lääkäri kertoo ainoan oikean vastauksen

Talvikuukausina ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo, miten murtuman voi tunnistaa ja voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa harjoitella.

Jalat menevät liukkailla alta. Mistä tietää, kävikö pahasti ja onko nilkka tai ranne murtunut vai ei? 

– Röntgenkuvasta, vastaa Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri ja ortopedi Jarkko Pajarinen ykskantaan.

Hänen mukaansa pelkkien oireiden perusteella on vaikea antaa yleispäteviä ohjeita, onko murtumaa vai ei. Varsinkin, kun ihmisen kiputuntemus on niin yksilöllinen.

– Joskus oireet voivat olla lievät, mutta silti taustalta voi paljastua murtuma. Vähän aikaa sitten vastaanotolleni tuli nainen, joka oli loukannut jalkansa perjantaina ja kävellyt jalalla ihan sujuvasti maanantaihin asti. Huomenna hän on nilkkamurtuman takia leikkauspöydällä.

Tunnistaa voi mutta vain toisin päin

On tiettyjä selkeitä, murtumaan viittaavia oireita. Esimerkiksi jos nilkka on kaatumisen jäljiltä virheasennossa tai niin kipeä, ettei sillä pysty astumaan, kyseessä on hyvin todennäköisesti murtuma.

Toisin päin tuntomerkkeihin ei kuitenkaan voi luottaa. 

– Nilkka voi olla murtunut, vaikka sillä pystyisi astumaan. Siksi sanon aina, että jos on loukannut itsensä kaatumalla, lääkärillä kannattaa käydä. Röntgenkuva on ainoa keino sanoa varmuudella, onko jokin paikka murtunut.

Tiesitkö? Värttinäluun murtuma tarkoittaa rannemurtumaa ja kehräsluun murtuma nilkkamurtumaa.

Voiko itselleen aiheuttaa jotakin haittaa, jos murtuman jättää aluksi hoitamatta? Voi, vastaa Jarkko Pajarinen.

– Murtuma, joka olisi aluksi ollut hoidettavissa pelkällä lastahoidolla, voi pitkittyä ja pahentua niin, että lopulta joudutaan leikkaukseen.

Ortopedin ohjeet talvikeleille

Pajarisen ykkösohje talvikeleille on tämä:

– Jalankulkijoille pätevät liukkailla samat säännöt kuin autoilijoille: tilannenopeus ja talvirenkaiden käyttö. Suosittelen jalkaan tukevia kenkiä, joissa on hyvät pohjat. Myös nastat ovat hyvät. Tilannenopeudella tarkoitan, että turha kiire kannattaa jättää pois.

Jos sitten kuitenkin sattuu ja on mahdollista valita, mihin hakeutuu hoitoon, kannattaa suunnata ortopedille.

– Ortopedi on erikoistunut nimenomaan tapaturmaisesti syntyneiden vammojen hoitoon. Ortopedin vastaanotolta hoito lähtee varmimmin heti oikeaan suuntaan.

Tiesitkö? Kipsit ja kipsaaminen alkavat olla termeinä vanhahtavia. Moderni ortopedia puhuu mieluummin lastoista ja lastoittamisesta.

Entä sitten oikean kaatumistekniikan harjoittelu, olisiko siihen vinkkejä?

– Hyvä fyysinen kunto ja kehonhallinta auttavat siihen, ettei joka horjahduksesta lähde jalat alta. Sen sijaan oikean kaatumistekniikan opettelu on minusta myytti, tai ainakin sellaisen opettelu vaatii tuhansia harjoitustoistoja. Kaatuminen käy nimittäin niin yllättäen, että ei siinä ehdi miettiä mitään.

Terveystalon tapaturmapäivystyksessä pääset nopeasti osaavaan hoitoon. Lääkärimme ovat murtumien ja muiden vammojen hoitoon perehtyneitä alansa huippuosaajia.

 

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Henkilö juoksee metsäpolulla Artikkeli

Lääkäri: luontoliikunta on terveyspommi ja näin hyödyt siitä

Liikunta on hyväksi keholle ja mielelle missä tahansa, mutta erityisen hyväksi se on luonnossa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kannustaa hyödyntämään kesäiset säät luontoliikuntaan.

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun? Artikkeli

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun?

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään Artikkeli

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään

Terveystalon Rela-hierojien Marcus Frangén kertoo, miten ymmärrys hieronnan fysiologisista vaikutuksista on muuttunut ja millaisia väärinkäsityksiä hierontaan sitkeästi liitetään.

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa Artikkeli

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa

Mitä yksityisessä sairaalassa tapahtuu ja kenen käsissä siellä ollaan? Seurasimme päivää yhdessä Terveystalon monista sairaaloista.

Joonas Haataja kertoo eturistisiteen repeämän korjanneesta polvileikkaukestaan Artikkeli

”Epäilin heti, että nyt sattui pahasti” – päivän viimeinen lasku vei leikkauspöydälle

Täydellinen talvipäivä tunturissa päättyi rusahdukseen polvessa. Joonas Haataja uskoo pääsevänsä ammattilaisten avulla pian takaisin töihin ja ensi talvena taas laskettelurinteeseen.

Henrik Forssenin kertoo kokemuksistaan nivustyräleikkauksesta Artikkeli

Kivuliaasta nivustyrästä eroon – Viikossa leikkauspöydälle ja kuukaudessa kuntoon

Henrik Forssenin diagnoosista ei ollut kulunut kuukauttakaan, kun nivustyrä oli jo hoidettu. Nyt hän pystyy taas liikkumaan, reissaamaan ja hakkaamaan mökillä halkoja kuten ennenkin.