Miten vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin? Näin vastaa neurologi

Migreeni on neurologinen sairaus, jonka tunnistaa voimakkaasta, jyskyttävästä tai sykkivästä päänsärystä, johon liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua ja valo- ja ääniherkkyyttä.

Hormonaalinen migreeni puolestaan liittyy kuukautisiin. Se on tyypillisesti auraton migreeni, joka alkaa kaksi vuorokautta ennen tai jälkeen ensimmäisen vuotopäivän. Todennäköisin hormonaalisen migreenin laukaiseva tekijä on estrogeenitason lasku, minkä vuoksi moni nainen huomaa oireidensa voimistuvan tiettyyn ikään tullessaan.

– Hormonaalinen migreeni voi riehaantua vaihdevuosissa, vahvistaa neurologimme Markku Nissilä.

– Hormonaalinen migreeni on nimensä mukaisesti hormoniriippuvainen, ja kun vaihdevuosissa hormonitasot alkavat heitellä aiempaa voimakkaammin, migreeni voi ikään kuin ottaa loppukirin. Jopa 60 % migreenistä on hormonaalista, joten ongelma on yleinen. Tähän törmää vastaanotolla melko usein, hän jatkaa.

Estrogeenitasot voivat saada migreenin villiintymään niin, että migreenikohtauksia voi alkaa esiintyä aiempaa tiheämmin, minkä lisäksi yksittäiset kohtaukset voivat olla totuttua voimakkaampia. Migreenioireet lähtevät usein pahenemaan noin 50 vuoden kieppeillä.

Toinen vaihdevuosi-ikään liittyvä ilmiö on aiemmin aurattoman migreenin muuttuminen auralliseksi. Auroilla tarkoitetaan ennen päänsärkyä esiintyviä oireita, kuten näköhäiriöitä, raajojen puutumista tai puheen vaikeutumista.

– Aurojen ilmaantumisen lisäksi auran yhteys särkyvaiheeseen voi katketa, eli voi alkaa tulla pelkkiä auroja ilman särkyä. Aurat ovat usein visuaalisia: esimerkiksi näkökentässä ensin näkyvä pieni piste lähtee sahalaitaisena laajenemaan. Kohtaus kestää tyypillisesti 20–30 minuuttia.

Intensiivisimmän auraoireilun vaihe sijoittuu tyypillisimmin yli 60 vuoden ikään, eli nainen ei tässä vaiheessa välttämättä ole enää työelämässä. Tuolloin moni kuitenkin elää aktiivisimpia eläkevuosiaan, joten kyse on arkea haittaavasta vaivasta.

– Kohtaus pakottaa ihmisen usein keskeyttämään sen, mitä hän sattuukin olemaan silloin tekemässä – ja näin voi käydä useamman kerran päivässä, Nissilä kertoo.

Miten hormonaalista migreeniä voidaan hoitaa?

Hormonaalinen migreeni on siitä haastava hoidettava, että tavanomaiset tai biologisetkaan lääkkeet eivät useinkaan tepsi siihen hyvin. Hormonikorvaushoidosta voi olla apua oireisiin, koska ne tasaavat hormonin vaihtelua. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä tutkittu paljoa. 

Jos kyseessä on aurallinen migreeni, se voi asettaa estrogeenihoidolle joitakin rajoituksia, sillä isot estrogeeniannokset voivat lisätä migreeniauroja. Tällöin pyritään tasaisiin hormoniannoksiin ja estrogeeni annostellaan mieluiten ihon kautta.

– Jos kyseessä on tiheästi esiintyvä aurallinen migreeni, estrogeenihoitoa ei voida antaa, sillä se nostaa aivoinfarktin riskiä. Myös silloin, jos aiemmin auraton migreeni alkaa vaihdevuosi-iässä oireilla kivusta riippumattomina auroina, on estrogeenihoidon kanssa oltava erityisen varovainen, Nissilä linjaa.

Jos hormonihoito ei ole vaihtoehto, hormonaalista migreeniä voidaan yrittää ehkäistä ennaltaehkäisevästi viikon kuureina syötävällä täsmälääkkeellä. Lääkitys ei välttämättä estä migreenikohtauksia, mutta voi lievittää niiden oireita. Elintapahoito ei hormonaaliseen migreeniin valitettavasti tehoa, vaikka siitä muihin vaihdevuosioireisiin ja ei-hormonaaliseen migreeniin onkin apua.

Hormonaalisen migreenin oireet häviävät usein viimeistään menopaussin jälkeen.

 Lue lisää vaihdevuosien hoidosta.