Miten lapsen kanssa tulisi keskustella seksuaalisuuden ja sukupuoli-identiteetin moninaisuudesta?

Seksuaalisuutta pohtivan lapsen kasvua tukevat hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle.

Pieni tyttö ja äiti istuvat ulkona sylikkäin

Terveeseen seksuaalisuuteen kuuluu kokemus omasta seksuaalisuudesta, kehosta ja sukupuoli-identiteetistä hyvänä ja arvokkaana, kyky nauttia seksuaalisuudesta ja mahdollisuus toteutua sellaisena, kuin on. Terve seksuaalisuus on myös omien ja toisen rajojen kunnioittamista.

 - Kasvuympäristöllä on suuri merkitys seksuaaliterveyden kannalta. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin sekä moninaisuudelle avoin kulttuuri antavat lapselle tärkeän pohjan hyvinvointia, elämää ja ihmissuhteita varten, kertoo psykologi Tania Virintie Terveystalosta.

Lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri tukee lasta ja auttaa keskustelussa

Moninaisuuden ja erilaisuuden hyväksyvässä ilmapiirissä lapsen mahdollisuus hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen vahvistuu.

- Lapsen pohdintoja on tärkeä kuunnella hyväksyvästi ja keskustella avoimesti ihmissuhteista, seksuaalisuudesta ja niihin liittyvistä tunteista. Lapselle voi kertoa arvottamatta, että ihmisillä on erilaisia seksuaalisia suuntautumisia ja sukupuoli-identiteettejä, ja että jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan sekä tulla kohdelluksi arvostavasti, Virintie jatkaa.

Kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi koskaan liittyä tabuja tai häpeää

Lapsella on luontaisesti myönteinen, ylpeäkin suhtautuminen omaan kehoon. Sitä tulisi aikuisten toimesta vaalia.

- Kun lapselle välittyy kokemus, että hän on rakastettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, vapautuu hänelle tilaa tutkia itseään ilman läheisten tuomitsemiseen liittyvää pelkoa tai häpeää, Virintie kommentoi.

Tapakasvatus ja turvataitojen opettaminen on tärkeää, mutta kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi liittyä tabuja tai häpeää.

- Tapakasvatus ei tarkoita hyssyttelyä, paheksumista, kieltämistä tai kauhistumista lapsen ilmaisun edessä. Kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulisi puhua myönteiseen sävyyn. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, että omaa kehoa saa ehdottomasti koskea, mutta intiimialueet ovat oma tärkeä paikka, ja koskemisen voi tehdä omassa rauhassa.

Lapsen ymmärrystä tukee, kun aikuinen käyttää ikätasolle sopivia sanoja

Lapsen seksuaalisuus on pitkälti omaan ja toisen kehoon tutustumista. Taaperoiästä alkaen lapsi alkaa myös hahmottaa sukupuolten välistä eroa.

- Pienemmälle lapselle seksuaalisuudesta puhuminen tarkoittaa esimerkiksi kehon osien nimeämistä ja sen opettamista, miten toista saa koskea ja miten toinen saa koskea itseä. Kun lapsi tutkii kehoaan, sukupuolielimen voi nimetä samaan tapaan kuin muunkin kehon osan: myönteiseen ja löytämisen iloiseen sävyyn.

Leikki-ikäinen alkaa kysellä kehoon ja lisääntymiseen liittyvistä asioista.

- Lapsen kysymyksiin on aina tärkeä vastata. Vaikeneminen luo helposti tunteen siitä, että asiassa on jotakin pahaa tai häpeällistä. Kun lapsen oma kiinnostus herää, on se otollinen hetki tarjota lapselle perustietoa lisääntymisestä. Mitä pienempi lapsi, sitä yksinkertaisemmin, lähellä lapsen maailmaa, asioista kannattaa puhua.

Puberteetin lähestyessä nuoren kanssa on tärkeää käydä läpi millaisia muutoksia murrosikä tuo kehoon.

- Se suojaa murrosikäistä esimerkiksi hätääntymiseltä kuukautisten alkaessa. Myös hedelmällisyydestä, ehkäisystä, seksitaudeista ja seksuaali- sekä sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta on tärkeää puhua avoimesti nuoren kanssa. Herkissä aiheissa asioista voi puhua yleisellä tasolla nuoren yksityisyyttä kunnioittaen.

Vanhemman on hyvä olla tietoinen omista seksuaalisuuteen liittyvistä arvoista ja asenteista

Seksuaalisuudesta on aikaisempien sukupolvien välillä puhuttu vähemmän. Moni nykyvanhempi voi kokea vaivaannuttavana aiheesta keskustelun oman lapsen tai nuoren kanssa.

- Mitä enemmän omaan seksuaalisuuteen tutustuu ja on tietoinen seksuaalisuuteen liittyvistä arvoistaan ja asenteistaan, sitä helpompaa keskustelu aiheesta on.

Lapsen kanssa keskustelua voi helpottaa myös sen muistaminen, että lapsen kohdalla sana ”seksuaalisuus” ei viittaa aikuisten väliseen seksiin. Se tarkoittaa sen sijaan ihan normaalia kasvua ja tutustumista omaan kehoon sekä ihmisenä olemiseen.

- Jos keskustelussa kaipaa tukea, voi olla yhteydessä esimerkiksi neuvolaan, perheneuvolaan tai yksityiseen mielenterveyden ammattilaiseen.  Myös Väestöliiton sivuilta löytyy vanhemmille paljon tietoa lapsen seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta, Tania Virintie kertoo.

Tutustu lasten, nuorten ja perheiden mielen hyvinvoinnin palveluihin

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.

Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.

Lue lisää aiheesta

Töitä tehdään yhdessä tietokoneella Artikkeli

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia” Artikkeli

Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Ihmisiä palaverissa toimistolla. Artikkeli

Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen? Artikkeli

Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen?

”Lapsen kuorsaus ei ole harvinainen ilmiö, vaan peräti tavallista esimerkiksi flunssan aikana. Tutkimusten perusteella 6–17 % lapsista kuorsaa vähintään satunnaisesti”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso. Jos kuorsaus kuitenkin jatkuu myös flunssattomana aikana, syyt siihen kannattaa tutkia.

kuntosaliyrittäjä Artikkeli

Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse

Yrittäjä, pidätkö parempaa huolta autostasi kuin itsestäsi? Monella yrittäjällä omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen jää usein taka-alalle ja terveysasioiden äärelle havahdutaan vasta silloin, kun sairastuu. Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse – siksi satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin on järkevä, ellei jopa välttämätön, sijoitus.

Nämä viisi faktaa vanhempien kannattaa tietää lasten unirytmistä Artikkeli

Nämä viisi faktaa vanhempien kannattaa tietää lasten unirytmistä

Tiesitkö, että uni-valverytmi muodostuu 50-prosenttisesti geeneistä ja 50-prosenttisesti ulkoisista tekijöistä? Unen asiantuntijalääkäri ja unen erikoisyksikkömme johtaja Eevert Partinen kertoo tärpit, jotka jokaisen vanhemman kannattaa ymmärtää lapsen unirytmistä.