Miten kannustan lasta lukemaan kokeeseen?

Tokaluokkalaisella lapsella ei ole diagnoosia, mutta neuroepätyypillisiä oireita on. Lapsi mm. viihtyy paljon itsekseen ja kuormittuu väkijoukoissa. Hän purkaa päätään useita kertoja päivällä kävelemällä/juoksemalla edestakaisin punoen ilmaa sormillaan ja höpisee, huudahtelee, kirskuu ja naurahtelee samalla. Hän tekee tätä myös koulussa välituntisin. Tämä on alettu jo huomata ikätovereiden ja vanhempien koululaisten keskuudessa ja huolenaiheenani on, että lapseni joutuu eristetyksi tai kiusatuksi. 

Hänellä ei ole juuri kavereita, eikä ystävysty helposti, ja uudenvuodenlupaus olikin, että yrittäisi joka päivä edes yhdellä välitunnilla olla muiden lasten joukossa. Lapsi käy säännöllisesti koulukuraattorilla, mutta emme ole täysin vakuuttuneita, onko siitä apua. Miten me vanhemmat voimme vielä auttaa lastamme?

Vaikuttaa siltä, että lapselle ovat tärkeitä nämä keholliset keinot purkaa stressitasoaan sekä tunteitaan. Olisi tärkeää, että hänellä säilyisi koulussa turvallinen tila ja hetki purkaa kuormittumistaan. Olisi hienoa, jos koulussa käydään keskustelua yleisesti lasten erilaisuudesta sekä siitä, miten me ihmiset tarvitsemme erilaisia tapoja purkaa omaa kuormitustamme. Tämä voisi auttaa oppilaita hyväksymään, tukemaan ja ymmärtämään lasten erilaisia itsesäätelyn keinoja. Koulukuraattorin antama keskustelutuki antaa varmasti hyvän tuen ja mahdollisuuden koulun sekä kodin yhteistyölle. Neurologiset tutkimukset voisivat tuoda lisää tietoa ja tukea lapsen oppimisen tuen suunnittelulle. Vanhempina merkityksellisin apu ja tuki lapsen koulupolulla on positiivisiin asioihin huomion kiinnittäminen, aito ilahtuminen hänen iloistaan ja oivalluksistaan, yhdessä tekeminen sekä lapsen sisäisen maailman utelias kuunteleminen.

Hei! Tuen 10-vuotiasta poikaani maksamalla rahapalkintoja, jos hän saa vähintään arvosanan 9. Hän saa helposti 8 ilman lukemista, mutta yritän selittää, kuinka tärkeä on lukea kokeeseen. Tiedän, että ehkä rahapalkinto ei ole paras mahdollinen. Onko muita keinoja kannustaa lasta lukea kokeeseen? Kiitos!

Moni lapsi harjoittelee vielä alakoulussa opiskelutaitoja ja motivoituminen kokeeseen lukemiseen voi olla haastavaa varsinkin, jos lukemattakin suoriutuu koulusta noin hyvin. Mitä kannustimia lapsi itse itselleen laittaisi, jos hänen pitäisi palkita itseään lukemisesta? Joillakin lapsilla lukemisen motivaattorina toimii rajattu aika, jolloin luetaan. Näin lapsi tietää ehtivänsä vielä vaikka pihalle kavereiden kanssa leikkimään. Joskus tuo aika ei välttämättä riitä kunnolliseen kertaamiseen, mutta pitääkin lukurutiinia ja mielenkiintoa enemmän yllä. Toisinaan voi aika ylittyä, jos mukava aihe vie mukanaan.

Miten tukea nepsyoireista lasta koulunkäynnissä, esim. että menisi kouluun ja tekisi parhaansa? 

Tärkein lapsen koulunkäynnin tuki on saumaton ja hyvä yhteistyö koulun sekä kodin välillä. Oppimisen ja kasvun kannalta lapselle on tärkeää huomata, että ympärillä olevat aikuiset tukevat kaikki häntä ja esimerkiksi lasta koskevan tuen tarpeen tiedonkulku ei jää lapsen vastuulle. Joissakin tilanteissa voi olla myös hyvä pohtia tavoitteiden asettamista sellaiselle tasolle, että se tuottaa lapselle sopivasti onnistumisia sekä haastetta. Näiden tavoitteiden asettelussa opettajat ovat avainasemassa tuntiessaan lapsen pedagogiset valmiudet hyvin. Vanhempina positiivinen, hyväksyvä ja lapsen kokemuksiin uteliaasti suhtautuva vuorovaikutus tukee lapsen koulunkäyntiä.

Tasapainottelen jatkuvasti sen kanssa, paljonko autan 10-vuotiasta poikaani läksyissä ja kokeisiin valmistautumisessa ja paljonko annan hänen hoitaa täysin itsenäisesti. Ensimmäisen numerotodistuksen perusteella tukeminen on ollut hyvä asia, vaikka välillä kiukuttelun keskellä äitinä haluaisi vain antaa olla. Poika haluaa osittain tehdä itse läksynsä, joskin toisaalta tahtoo myös pyytää apua niissä aineissa, jotka ovat hänelle vaikeampia. Samoin osassa aineita kokeisiin lukemisessa hän on hoksannut, että äidin "tenttaus" koealueesta auttaa omaksumisessa. Hän suhtautuu vielä melko myönteisesti koulunkäyntiin, mistä olen yrittänyt erityisesti pitää huolta, vaikka tukemisen yhteydessä painotankin oman tekemisen merkitystä ja että kun nyt käyttää aikaa omaksuakseen asioita, ei niitä tarvitse myöhemmin opinpolulla niin kovasti kerrata. Millaista toimintatapaa suosittelisit alakouluikäisen kanssa? Ymmärrän, että se riippuu täysin lapsen kypsyys- ja valmiustasosta, mutta joitain suuntaviivoja pystynee antamaan.

On hienoa, että teette yhdessä koulutehtäviä ja siten olet myös tärkeä tuki lapsesi oppimiselle. Voisiko lapsen kanssa sopia, mitkä aineet tai tehtävät ovat niitä, joista jo selviytyy itsenäisesti ja mitkä tehdään yhdessä? Onko jokin asia mikä tekisi kokeisiin luvusta hänelle motivoivaa ja mukavaa? Lapsen opiskeluintoon voi vaikuttaa joskus jokin erityinen paikka, vuorokauden aika tai vaikka lukemisen jälkeen yhdessä vietetty aika. Vireystilalla on myös suuri merkitys siihen, miten paljon me omaksumme uusia asioita. Mikähän mahtaa olla lapselle luontaisin hetki tutkia uusia asioita? Oppimista ja keskittymistä tukee myös onnistumisen tunteet, jolloin esimerkiksi isompien kokonaisuuksien pilkkominen pienempiin osiin voi tehdä opiskelusta mukavampaa. Alakouluikäisellä on vielä opettelua opiskelurutiineissa, ja on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon he tarvitsevat aikuisen tukea näiden rutiinien rakentamiseen. Jos tuntuu, että koulutehtäviin sekä läksyihin menee kotona suurin osa vapaa-ajasta, suosittelisin keskustelemaan opettajan kanssa siitä, palvelevatko ne enää lapsen oppimista vai vaan lisäävät kuormitusta ja miten näitä voisi keventää.