Miten ikä näkyy suussasi?

Lapsena hampaat reikiintyvät

Leikki- ja alakouluikäisten suun terveyttä uhkaa maailman yleisin hammassairaus eli karies, hampaiden reikiintyminen. Hampaat reikiintyvät, jos hampaita ei puhdista plakista ja happohyökkäyksiä kertyy liian monta päivässä. Happohyökkäys syntyy joka kerta, kun suuhun laittaa jotain muuta kuin vettä.

‒ Usein unohtuu, että hampaiden reikiintyminen on nimenomaan sairaus, muistuttaa Ketola-Kinnula.

Teini-ikä tuo tulehdukset

Reikiintyminen liittyy myös teini-ikään ja nuoruuteen.

‒ Teini-iässä ote saattaa lipsahtaa, kun tulee lisää valtaa, mutta ei vastuuta. Reikiä voi tulla myös, kun nuori muuttaa kotoa. Kun kukaan ei muistuta hampaiden hoidosta, monesti eletään kuin pellossa. 

Parikymppisenä reikiintyminen rauhoittuu. Sen sijaan jo 14-vuotiailla alkavaa näkyä alttius iensairauksille,

Tulehdusten pahempi aste on parodontiitti.

‒ Ikenet ja hampaiden kiinnityskudokset kannattaisi tutkia huolellisesti jo kasiluokkalaisilla, koska niiden alku on nähtävissä jo silloin. Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat ne, joille ei ole tullut jatkuvasta karkinsyönnistä ja limsanjuonnista huolimatta reikiä. Siksi he ovat ajatelleet, ettei hampaista tarvitse välittää, ja jättäneet ne harjaamatta, sanoo Ketola-Kinnula.

Iensairaudet ovat suomalaisen aikuisväestön yleisimpiä suun sairauksia.

‒ Lähes jokaisella suomalaisella aikuisella on suussaan hoidettava tulehdus, kunnes toisin todistetaan.

Ientulehdus on hampaan kiinnityskudoksia tuhoavan parodontiitin esiaste. Sen aiheuttaa hampaiden pinnalle kertynyt bakteeriplakki, jonka seurauksena ien turpoaa, alkaa punoittaa ja ehkä vuotaa verta harjatessa. Kun ientulehdus etenee parodontiitiksi, hampaan kiinnityskudokset alkavat tuhoutua.

Parodontiitissa laaja tulehdus ei välttämättä oireile lainkaan, mutta vaikuttaa merkittävästi yleisterveyteen.

Parodontiitti kehittyy työiässä

Jos ientulehdus ei ehdi edetä parodontiitiksi ja tuhota kiinnityskudoksia, se paranee oikealla hoidolla jälkiä jättämättä.

‒ Pelkästään puhdistuksen tehostaminen palauttaa tilanteen täysin. Mitään vahinkoja ei ole vielä tapahtunut.

Parodontiittiin sairastutaan tyypillisesti 22‒28 vuoden iässä. Kehitys ei ole suoraviivaista, vaan sairaudessa on paranemis- ja pahenemisvaiheita. Jos parodontiittia ei huomata ja hoideta riittävän ajoissa, se voi kehkeytyä vaikea-asteiseksi.

‒ Silloin hampaat alkavat heilua, ne saattavat alkaa irrota tai niitä voi olla pakko poistaa. Monet ajattelevat, että sellaista tapahtuu vain kahdeksankymppisille mummoille, mutta vaikea-asteisen parodontiitin huippuilmaantumisikä on 38 vuotta.

Reikiintyminen palaa kuusikymppisenä

Sillä välin, kun ientulehdukset jylläävät, työikä on yleensä reikiintymisen kannalta rauhallista aikaa. Tilanne muuttuu eläkeiässä.

‒ Eläköityessä normaalirytmi muuttuu, napostelu saattaa yleistyä, eikä hampaiden hoito ole niin mielessä. Kuusikymppisillä alkaa myös olla lääkityksiä, ja 80 prosenttia reseptilääkkeistä vähentää hampaita suojaavan syljen eritystä.

Iän myötä hampaiden hoidosta tulee entistä tärkeämpää ja samalla vaikeampaa, sanoo Ketola-Kinnula.

‒ Käden motoriikka heikkenee, mikä vaikeuttaa hampaiden puhdistusta. Lisäksi tulee usein muistisairauksia, muita vaivoja ja murheita, joiden vuoksi hampaiden hoito ei ehkä tunnu niin tärkeitä.

Lapsuuteen verrattuna reikiä ilmaantuu nyt uusiin paikkoihin.

‒ Ikenet vetäytyvät, mikä paljastaa hampaiden kaulat, joista tulee reikiintymisen lempipaikka. Juurikaries saattaa katkaista hampaat kokonaan.

Tarkastus suojaa joka iässä

Joka iässä paras tapa ehkäistä riskejä on käydä hammastarkastuksessa, jossa määritellään sopiva tahti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä käymiseen sekä se, miten ja millä välineillä hampaita kannattaa hoitaa itse.

Yleistä suositusta siitä, miten usein hammaslääkärillä tai suuhygienistillä tulisi käydä, ei enää ole, vaan hammaslääkäri määrittelee sen jokaiselle yksilöllisesti. Suositeltuun käyntitiheyteen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sairaudet, lääkitykset, tupakointi ja paino.

‒ Jollekin saattaa riittää hammaslääkärikäynti joka toinen vuosi, toiselle suositellaan hammaslääkärikäyntiä kaksi kertaa vuodessa ja jopa 3-4 suuhygienistikäyntiä niiden välissä, sanoo Ketola-Kinnula.

Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa

Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.