Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston mukaan työn intensifikaatio ja tekemisen tahdin kiihtyminen ovat olleet merkittävimpiä muutoksia työelämässä 1980-luvulta lähtien. Taustalla vaikuttaa niin tiedonvälitysteknologioiden kehittyminen kuin työn luonteen muuttuminenkin entistä tietointensiivisemmäksi.
– Työn vaatimukset ovat kasvaneet, tekemisen tahti kiihtynyt ja muutokset toimintaympäristössä, regulaatiossa sekä teknologioissa ovat suurentaneet monen työkuormaa niin yksilöiden kuin työyhteisöidenkin tasolla. Kyselyn tuloksissa nousi esiin, että vastaajat kokevat nimenomaan kiireen ja työn pirstaleisuuden, mutta myös huonon johtamisen ja työilmapiirin keskeisinä inhimillisen tehokkuuden tappajina. Jos työn hallintakeinot eivät ole sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin nähden, syntyy epätasapaino, mikä osaltaan aiheuttaa epäedullista psykologista kuormitusta, toteaa Sahimaa.
Ratkaisuna kestävä työtahti
Yhtenä ratkaisuna työelämän ylikiihtymiseen ja inhimillisen tehokkuuden ylläpitämiseen on maailmalla alettu puhua kestävästä työtahdista, ”sustainable pacesta”. Kestävä työtahti tarkoittaa työn organisoimista ja tekemistä tahdilla, jota olisi mahdollista ylläpitää pitkäjänteisesti. Kantavana ajatuksena on, että organisaatiot voivat luoda terveellisen työympäristön, jossa työntekijät ja liiketoiminta voivat menestyä myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.
– On hälyttävää havaita, että kyselyn vastaajista vain 16 prosenttia kokee työelämän olevan inhimillisesti tehokasta ja kestävää. Meidän on löydettävä keinoja ratkaista asia organisaatiotasolla, jolloin onnistumme kasvattamaan suuren osajoukon hyvinvointia yksilökeskeisten ratkaisujen sijaan. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä johtamisesta, missä asetetaan työn tavoitteet ja onnistumisen edellytykset toisiaan vastaaviksi. Ne organisaatiot, jotka kykenevät yhdistämään inhimillisyyden ja liiketoiminnan tehokkuuden, voittavat kilpailun markkinoilla – ja sen lisäksi kilpailun parhaista osaajista, Heikkilä sanoo.
Kohti inhimillisesti tehokasta työpaikkaa
Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimus on osa vuoden mittaista kehitysmatkaa, missä Terveystalon organisaatiopsykologit ovat auttaneet 12 suomalaista organisaatiota kehittämään oman organisaationsa toimintaa inhimillisesti tehokkaammaksi ja kestävämmäksi.
– Keskityimme johtoryhmien toiminnan, esihenkilötyön ja organisaatiokulttuurien kehittämiseen. Onnistumisen kannalta on ollut olennaista, että jokaisen kanssa on ensin laadittu kunnollinen tilanneanalyysi ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kehittämistyö vaatii aina paljon aikaresurssia ja sitoutumista, joten on tärkeää, että tämä aika käytetään asioihin, joita muuttamalla saadaan aitoja ja todellisia kehitysaskelia aikaiseksi, toteaa Sahimaa.
– Toinen olennainen tekijä vaikuttavien tulosten takana oli, että yritysten johto sitoutui ja panosti yhteistyöhön aidosti, Heikkilä täydentää.
Jokaisen organisaation matka on ollut omanlaisensa, yksi yhteinen konkreettinen tulos on ollut laadukkaan keskustelun lisääntyminen organisaatioissa.
Mukana projektissa ovat olleet Biisoni, Nordea Life, Scania Suomi, Oulun kaupunki, Eurofins Expert Services, Sos Lapsikylä, UNICEF Suomi, Kempower, LIWLIG Suomi, Keva, Rantalainen ja Drama Queen. Inhimillisesti tehokas -projektiin ja tutkimusmatkalla mukana olleiden organisaatioiden saavutuksiin voi tutustua tarkemmin täällä.
*Inhimillisesti tehokas työelämä 2024 -tutkimus toteutettiin 23.10. - 6.11.2024 välisenä aikana Terveystalon tilaamana Taloustutkimuksen toimesta. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1207 työikäistä henkilöä ympäri Suomen pl. Ahvenanmaa. Kaikista vastaajista työelämässä oli mukana 1118 vastaajaa, työelämän ulkopuolella kyselyhetkellä (työtön, vanhempain- tai vuorotteluvapaalla, kokoaikainen opiskelija tai eläkeläinen) 84 vastaajaa. Niitä, jotka olivat vastaushetkellä työelämän ulkopuolella, pyydettiin arvioimaan vastauksiaan ajatellen edellistä työpaikkaansa.
Tärkein mielessä – Mielen palvelut kokonaisen elämän haasteisiin
Mielen palvelut auttavat työntekijöitäsi voimaan paremmin paitsi työssä, myös koko elämässä. Näin ehkäisemme tehokkaimmin työkykyriskejä ja lisäämme tuottavuutta organisaatiossanne.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
8+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.