Mitä teen, jos punkki puree? Syytä punkkipaniikkiin ei ole
Punkkien määrä on viime vuosina lisääntynyt. Niitä on löydetty jo lähes koko maasta aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Punkkeja tai niiden puremaa ei kannata kuitenkaan liikaa pelätä.
– Punkkipelolle ei kannata antaa valtaa, vaan nauttia ansaitusti Suomen kesästä. Punkeilta kannattaa kuitenkin suojautua hyvissä ajoin punkkirokotteella ja luonnossa liikkuessa esimerkiksi pitkälahkeisillä vaatteilla, Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen muistuttaa.
Punkin purema on usein huomaamaton – milloin pitää mennä lääkäriin?
Toisin kun usein luullaan, punkin purema on lähes huomaamaton. Punkki ruiskuttaa puremakohtaan aineita, jotka puuduttavat ja estävät verta hyytymästä. Moni huomaakin punkin kiinnittyneen yleensä vasta sitten, kun punkki on jo ehtinyt imeä verta itseensä.
− Jos punkki on edelleen kiinni ihossa, se pitää poistaa heti.
Pelkkä punkin purema ei normaalisti aiheuta toimenpiteitä. Puremakohtaa on kuitenkin hyvä tarkkailla muutaman viikon ajan pureman jälkeen.
− Jos ihossa punkinpureman kohdalla näkyy vielä viikon kuluttua puremasta läpimitaltaan yli 5 sentin ihottuma tai alueelle ilmestyy kasvavia ihottumia, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin, Jaakko Halonen kertoo.
Lue lisää punkin puremasta ja punkin levittämistä sairauksista.
Toimi näin, jos huomaat punkin tai sen pureman
- Poista punkki ihosta mahdollisimman pian kapeakärkisillä pinseteillä tai punkkipihdeillä. Tartu punkin puruosiin niin läheltä ihoa kuin mahdollista. Vedä suoraan ihosta poispäin.
- Älä purista punkkia tai peitä sitä rasvalla, kynsilakalla tms.
- Puhdista haavakohta desinfiointiaineella tai vedellä ja saippualla.
- Jos et saa poistetuksi punkkia kokonaisena, odota muutama päivä, jolloin punkin jäänteet on helppo poistaa pinseteillä tai puhtaalla neulalla.
- Tarkkaile ihoa, johon punkki on pureutunut. Jos ihoon kehittyy 1–4 viikon kuluttua punoittava alue, jonka läpimitta on yli 5 senttiä, tai jos sinulle tulee kuumetta, päänsärkyä tai muita oireita, ota yhteys lääkäriin.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Uusimmat artikkelit
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.