Mitä odotat, kun odotat joulua? Hyvä joulu vaatii myös omien rajojen asettamista
Joulu tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä, levätä ja viettää aikaa lähimmäisten kanssa. Juhlapyhiin liittyvät odotukset ja paineet voivat kuitenkin salakavalasti tehdä vuodenajasta myös kuormittavaa.
Vuosi lähenee loppuaan. Sen tietää paitsi ympäröivästä pimeydestä, myös alkaneesta joulun odotuksesta. Jotta joulunaika voisi voimaannuttaa ja elvyttää, olisi hyvä pysähtyä tunnustelemaan, mitä itse tarvitsee.
- Monen ihmisen yhteen kokoontuminen tarkoittaa samalla monien toiveiden ja odotusten kohtaamista. Lämpöä ja joulumieltä on helpompi heijastaa ympärilleen, kun pysähtyy miettimään, miten voisi muiden lisäksi kuulla myös itseään. Hyvä joulu saattaakin vaatia omien rajojen asettamista ja niistä huolehtimista, muistuttaa psykoterapeutti Katri Laine Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksiköstä.
Mitä voisi jättää kokonaan pois tai tehdä eri tavalla kuin ennen?
Muiden odotusten lisäksi mielemme on alttiina omille odotuksillemme. Voimme huomaamatta vaatia itseltämme monenlaista, mikä ei ole jaksamista ajatellen järkevää – eikä ehkä lopulta välttämätöntäkään.
- Omaa valmistautumista juhlapyhiin voi auttaa, jos jouluun liittyviä valmisteluja ajatellessaan korvaa sanan ”pitää” sanalla ”haluan”. Sitten voi miettiä uudestaan, miltä valmistelujen lista näyttää. Voiko jotain jättää kokonaan pois, voiko paljon vaivaa tai aikaa vaativaa tehdä eri tavalla kuin ennen?
Joulun ydin on tunteessa, ei täydellisissä perhekuvissa tai valmisteluissa
Jouluun liittyvät yhdessäolon mielikuvat tekevät pyhistä erityisen vaikeita silloin, kun ei ole mahdollisuutta viettää juhlaa yhdessä muiden kanssa. Joulun odotus voi merkitä ahdistusta myös, kun omissa ihmissuhteissa on ristiriitoja tai vaikeutta.
- On tärkeää muistaa, ettei joulun ydin ole täydellisissä kuvissa, lahjoissa eikä edes perheiden kokoontumisessa. Ydin on tunteessa: hyvässä tahdossa ja sisäisessä rauhassa. Hyvä uutinen on, että tie niihin voi löytyä ilman yhtäkään valmistelua tai koristetta, Katri Laine päättää.
Terveystalo Fokus Mielen asiantuntijat toivottavat kaikille hyvää joulua ja lempeää sekä hellää mieltä omaa itseä kohtaan.
Uusimmat artikkelit
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.