Mistä toksisen parisuhteen tunnistaa ja onko ero ainoa vaihtoehto?
Kun suhde vie enemmän voimavaroja kuin antaa, voi olla aika pysähtyä pohtimaan jatkoa. Maailman mielenterveyspäivänä 10.10. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen vastaa kysymyksiin toksisista parisuhteista.
Tunnetko olevasi jatkuvan stressin tai paineen alla parisuhteessasi? Joudutko hipsuttelemaan kotona varpaillasi, ettei kumppanisi suutu? Nämä voivat olla vähintään hälytysmerkkejä toksisesta eli myrkyllisestä parisuhteesta.
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskasen mukaan mikään parisuhde ei ole täydellinen, mutta suhteessa tulisi olla pääosin hyvä ja turvallinen olla.
Toksisen parisuhteen merkkejä ovat sen sijaan esimerkiksi:
- Ette saa suhteessa tukea toisiltanne. Yhdessä olo ei tunnu hyvältä eikä kumppanisi esimerkiksi kannusta sinua. Sinulla on ehkä kokemus siitä, että et ole kumppanillesi kovin tärkeä.
- Suhteessa on myrkyllistä kommunikaatiota, jopa henkistä väkivaltaa. Myrkyllinen tai vihamielinen kommunikaatio voi olla kritiikkiä, häpäisemistä tai halveksuntaa. Nimittely, loukkaaminen ja ivaaminen eivät nekään kuulu terveen parisuhteen kanssakäymiseen.
- Suhteessa on toisen kontrollointia. Kumppanin vuoksi ei kuuluisi joutua rajoittamaan normaalia elämää: siis ystävyys- tai sukulaissuhteita tai omia harrastuksia. Kontrollointi voi kohdistua myös ulkonäköön tai esimerkiksi whats app -viestien lukemiseen.
- Suhteessa on epärehellisyyttä, esimerkiksi valehtelua tai pettämistä. Et voi luottaa kumppaniisi.
- Suhteessa on fyysistä väkivaltaa.
Mistä tietää, milloin pitäisi erota?
Parisuhteelta on lupa odottaa turvaa: henkinen tai fyysinen väkivalta eivät ikinä kuulu suhteeseen. Tämän jälkeen jokainen päättää itse, missä omat rajat menevät.
- On hyvä muistaa se, että riidan tuoksinassa on inhimillistä sanoa asioita joskus, joita ei tarkoita. Kukaan ei ole täydellinen. Toksisuudesta tämän erottaa se, että riidan jälkeen tilanne korjataan. Nähdään vaivaa sen eteen, että löytyy ymmärrys toista kohtaan ja pyydetään omaa käytöstä anteeksi, Lotta Heiskanen kertoo.
Kaikissa parisuhteissa on siis hankaluuksia ja vaikeita aikoja: myös onnellisissa suhteissa.
- Jotkin asiat voivat olla ohimeneviä ja pari voi ratkoa ongelmat. Ei voi siis yksioikoisesti sanoa, koska pitäisi erota. Annan paljon painoarvoa korjaavalle käytökselle: sille, että molemmilla on halu ottaa vastuuta omasta käytöksestä ja toimia paremmin. Jos molemmilla on tahtoa parantaa suhdetta, antaa se toivoa suhteen jatkon kannalta
Mikään parisuhde ei ole täydellinen, mutta näihin on hyvä pyrkiä
Lotta Heiskasen mukaan terveen parisuhteen elementtejä ovat muun muassa:
- Annatte toisillenne tukea. Molemmat tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Tuette ja kannustatte toisianne,
- Olette turvassa toistenne lähellä. Niin fyysisiä kuin henkisiäkin rajoja kunnioitetaan.
- Voitte luottaa toisiinne.
- Tunnette ja tiedätte olevanne toisillenne tärkeitä. Ikään kuin kannatte toisianne mielessänne.
- Pystytte keskustelemaan vaikeuksista ja molemmilla on halu korjata riitatilanteita. Haluatte ymmärtää toisianne, toistenne kärsimystä ja kipupisteitä. Pystytte keskustelemaan vaikeista asioista, silloinkin, kun olette asioista eri mieltä. Molemmilla on aito halu korjata riitatilanteita sekä pyrkiä parempaan.
Puhuminen läheisille tai ammattilaiselle auttaa
- Kun omat voimat eivät riitä tai ette löydä parisuhteessa itsenäisesti keinoja toimia paremmin, apu voi löytyä parisuhdeterapiasta tai yksilöterapiasta. Asiantuntija arvioi, mikä on juuri siihen tilanteeseen sopiva ratkaisu, Lotta Heiskanen päättää.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Onko haluttomuus vaihdevuosioire? 3 väittämää vaihdevuosi-ikäisen seksuaalisuudesta
Gynekologi ja seksuaalineuvoja Eeva Kajalo ottaa kantaa kolmeen vaihdevuosi-ikäisen seksuaalisuutta koskevaan väittämään.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.