Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi Tania Virintie: ”Harjoittelemme selviämään hankalista tunteista ilman ruutuja”
Kotona 2- ja 5-vuotiaat lapset
”Meillä katsotaan usein Pikku Kakkonen, jotta vanhemmat ehtivät sillä aikaa siivota ja laittaa ruokaa.
Pidän kiinni siitä, että emme käytä ruutua tunteiden säätelyn välineenä. Jos lapset ovat levottomia tai turhautuneita, ratkaisemme tilanteen yhdessä jollakin muulla tavalla kuin ruudun avulla. Näin tulee harjoiteltua hankalien tunteiden kanssa olemista.
Tämä on minulle tärkeää, koska meidän kaikkien on opittava tulemaan toimeen omien tunteiden kanssa ja löytämään terveitä tapoja niiden säätelyyn. Haluan myös suojata lapsia hermostuneelta ololta, jonka liiallinen ruutuaika aiheuttaa. Levottomuutta aiheuttavien asioiden rajaaminen tukee koko perheen hyvinvointia.
Esikoinen on herkempi peloille, joten vältämme jännittäviä ohjelmia ja noudatamme ohjelmien ikärajasuosituksia. Tablettia lapset eivät käytä, ja kännykän hankkimista haluamme siirtää niin pitkälle tulevaisuuteen kuin mahdollista. Pyrin myös itse välttämään kännykällä oloa ollessani lasten kanssa.”
Psykologi, Psykoterapeutti
Tania Virintie on psykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
Psykologi Katri Laine: ”Alituiseen motkottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota”
Kotona esiteini ja teini
”Meillä ei tuoda ruokapöytään puhelimia, eikä olla puhelimella juuri ennen nukkumaanmenoa. Muuten meillä on aika vähän ruutuaikaan liittyviä sääntöjä.
Olen yrittänyt lähestyä asiaa kokonaisuutena eli katsoa, mitä kaikkea muuta päivässä on hyvä ehtiä tehdä. Esimerkiksi läksyt on hoidettava, harrastuksiin on mentävä ja ulkona on käytävä, jos on ollut koko päivän sisällä. Joka päivä myös vietämme aikaa yhdessä: juttelemme, joskus pelailemme korttia, leivomme, mitä milloinkin.
Yritän ottaa huomioon sosiaaliset tarpeet, joita ruutuihin liittyy. Lasten somessa viestit kulkevat tiuhaan, ja pelatessa he juttelevat kavereiden kanssa. Tämä on nykyään nuorten tapa olla yhdessä, heidän maailmaansa.
Siitä maailmasta on tärkeää olla kiinnostunut, kun lapsi vaikka näyttää minulle hyviä edittejä Tiktokista. Uskon, että kiinnostuneisuus myös madaltaa lapselle kynnystä tulla kertomaan, kun somessa tulee vastaan jotain ikävää.
On tärkeää katsoa kokonaisuutta eli sitä, mitä kaikkea muuta päivässä on hyvä ehtiä tehdä. “
Psykologi Katri Laine
Olemme aikuisina usein vähän kaksinaismoralisteja latteisiin liittyvissä asioissa. Mehän olemme ruudut kotiin ja lasten käyttöön hankkineet, ja olemme itsekin laitteissa kiinni. Samaan aikaan sitten motkotamme lapsille, että ruudulla olo on vääränlaista tekemistä. Yritän itse kiinnittää huomiota tällaiseen kaksoisviestintään.
Isompia lapsia voi myös kannustaa miettimään, mitä mieltä he itse ovat ruutujen käytöstään. Teimme kerran viikon ajalle kalenterit, joihin lapset merkkasivat joka päivälle, mihin kaikkeen heidän aikansa menee. Sen pohjalta keskustelimme, mitä he itse ajattelevat siitä, että päivässä menee vaikka neljä tuntia ruutujen ääressä.”
Psykologi, Koulutuspsykoterapeutti
Katri Laine on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja psykoanalyytikko, joka työskentelee lasten ja lapsiperheiden lisäksi erityisesti opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kanssa.
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen?
”Lapsen kuorsaus ei ole harvinainen ilmiö, vaan peräti tavallista esimerkiksi flunssan aikana. Tutkimusten perusteella 6–17 % lapsista kuorsaa vähintään satunnaisesti”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso. Jos kuorsaus kuitenkin jatkuu myös flunssattomana aikana, syyt siihen kannattaa tutkia.
Nämä viisi faktaa vanhempien kannattaa tietää lasten unirytmistä
Tiesitkö, että uni-valverytmi muodostuu 50-prosenttisesti geeneistä ja 50-prosenttisesti ulkoisista tekijöistä? Unen asiantuntijalääkäri ja unen erikoisyksikkömme johtaja Eevert Partinen kertoo tärpit, jotka jokaisen vanhemman kannattaa ymmärtää lapsen unirytmistä.
Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa
Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.