Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi Tania Virintie: ”Harjoittelemme selviämään hankalista tunteista ilman ruutuja”
Kotona 2- ja 5-vuotiaat lapset
”Meillä katsotaan usein Pikku Kakkonen, jotta vanhemmat ehtivät sillä aikaa siivota ja laittaa ruokaa.
Pidän kiinni siitä, että emme käytä ruutua tunteiden säätelyn välineenä. Jos lapset ovat levottomia tai turhautuneita, ratkaisemme tilanteen yhdessä jollakin muulla tavalla kuin ruudun avulla. Näin tulee harjoiteltua hankalien tunteiden kanssa olemista.
Tämä on minulle tärkeää, koska meidän kaikkien on opittava tulemaan toimeen omien tunteiden kanssa ja löytämään terveitä tapoja niiden säätelyyn. Haluan myös suojata lapsia hermostuneelta ololta, jonka liiallinen ruutuaika aiheuttaa. Levottomuutta aiheuttavien asioiden rajaaminen tukee koko perheen hyvinvointia.
Esikoinen on herkempi peloille, joten vältämme jännittäviä ohjelmia ja noudatamme ohjelmien ikärajasuosituksia. Tablettia lapset eivät käytä, ja kännykän hankkimista haluamme siirtää niin pitkälle tulevaisuuteen kuin mahdollista. Pyrin myös itse välttämään kännykällä oloa ollessani lasten kanssa.”
Psykologi, Psykoterapeutti
Tania Virintie on psykologi ja psykoterapeutti, joka työskentelee lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
Psykologi Katri Laine: ”Alituiseen motkottamiseen kannattaa kiinnittää huomiota”
Kotona esiteini ja teini
”Meillä ei tuoda ruokapöytään puhelimia, eikä olla puhelimella juuri ennen nukkumaanmenoa. Muuten meillä on aika vähän ruutuaikaan liittyviä sääntöjä.
Olen yrittänyt lähestyä asiaa kokonaisuutena eli katsoa, mitä kaikkea muuta päivässä on hyvä ehtiä tehdä. Esimerkiksi läksyt on hoidettava, harrastuksiin on mentävä ja ulkona on käytävä, jos on ollut koko päivän sisällä. Joka päivä myös vietämme aikaa yhdessä: juttelemme, joskus pelailemme korttia, leivomme, mitä milloinkin.
Yritän ottaa huomioon sosiaaliset tarpeet, joita ruutuihin liittyy. Lasten somessa viestit kulkevat tiuhaan, ja pelatessa he juttelevat kavereiden kanssa. Tämä on nykyään nuorten tapa olla yhdessä, heidän maailmaansa.
Siitä maailmasta on tärkeää olla kiinnostunut, kun lapsi vaikka näyttää minulle hyviä edittejä Tiktokista. Uskon, että kiinnostuneisuus myös madaltaa lapselle kynnystä tulla kertomaan, kun somessa tulee vastaan jotain ikävää.
On tärkeää katsoa kokonaisuutta eli sitä, mitä kaikkea muuta päivässä on hyvä ehtiä tehdä. “
Psykologi Katri Laine
Olemme aikuisina usein vähän kaksinaismoralisteja latteisiin liittyvissä asioissa. Mehän olemme ruudut kotiin ja lasten käyttöön hankkineet, ja olemme itsekin laitteissa kiinni. Samaan aikaan sitten motkotamme lapsille, että ruudulla olo on vääränlaista tekemistä. Yritän itse kiinnittää huomiota tällaiseen kaksoisviestintään.
Isompia lapsia voi myös kannustaa miettimään, mitä mieltä he itse ovat ruutujen käytöstään. Teimme kerran viikon ajalle kalenterit, joihin lapset merkkasivat joka päivälle, mihin kaikkeen heidän aikansa menee. Sen pohjalta keskustelimme, mitä he itse ajattelevat siitä, että päivässä menee vaikka neljä tuntia ruutujen ääressä.”
Psykologi, Koulutuspsykoterapeutti
Katri Laine on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja psykoanalyytikko, joka työskentelee lasten ja lapsiperheiden lisäksi erityisesti opiskelijoiden ja nuorten aikuisten kanssa.
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Lue lisää aiheesta
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.