Mikään määrä terapiaa ei riitä, jos työperäisiä syitä ei ratkaista

Pienillä teoilla suuri vaikutus

Mutta miten esihenkilö pystyy vaikuttamaan työyhteisön hyvinvointiin kovien tulospaineiden keskellä?

Nuikki vastaa, että arjen tasolla voi tehdä monia hyvinvointia lisääviä, pieniä asioita yhdessä työyhteisön kanssa. Työyhteisössä voidaan esimerkiksi käydä viikoittain läpi onnistumisia ja sopia yhteisistä pelisäännöistä kokouskäytänteissä ja työtehtävien priorisoinnissa.

– On ennakoivaa rakentaa sellaista työelämän kulttuuria, jossa puhutaan säännöllisesti työssä jaksamisesta ja työn kuormituksesta. Esihenkilön tehtävä on kysyä, miten työntekijät voivat.

Nuikki kehottaa kiinnittämään huomiota työyhteisön voimavaroihin. Mitä kaikkea hyvää työyhteisössä on? Miten näitä vahvuuksia pidetään yllä? Entä miten niitä voi hyödyntää kuormitustekijöiden hallitsemisessa?

– Usein vahvuudet ja voimavarat ovat myös keinoja ratkaista ongelmia, Nuikki sanoo.

Hän ehdottaakin työelämän suunnanmuutosta: sen sijaan, että tehdään kehityssuunnitelmia työntekijöiden heikkouksien korjaamiseen, keskityttäisiin heidän voimavaroihinsa ja jaettaisiin työtehtäviä niiden perusteella työyhteisön kesken.

– Kun jokainen saa työskennellä omien vahvuuksiensa mukaan, työ itsessään motivoi. Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää.

Kohti terveempää työelämää

Terveessä työelämässä työntekijä kokee, että hän kehittyy työssään, hänellä on esihenkilön tuki ja hän palautuu myös työaikana. Työ on sujuvaa, sillä on selkeät tavoitteet ja työkuorma pysyy ihmisen kokoisena. Työyhteisössä otetaan huomioon inhimillinen työkyvyn vaihtelu – se ei ole sataprosenttinen joka päivä.

– Jos työntekijän elämässä on meneillään jotain psykologisesti kuormittavaa, kuten avioero tai läheisen sairastuminen, kevennyksiä työhön kannattaa tehdä jo ennakoivasti, jotta työperäisiä, medikaalisia ongelmia ei pääse syntymään, Nuikki sanoo.

Hän nostaa esiin, että tutkitusti työelämän muutoksissa pärjäävät parhaiten yhteisölliset työyhteisöt. Esimerkiksi yhteinen huumori vähentää stressiä, lisää mielihyvää ja luo yhteistä liimaa työntekijöiden välille.

– Näistä kaikista pitää huolehtia – myös silloin, kun on rankkoja aikoja, muutoksia ja muutosneuvotteluita. Tulevaisuuden työelämässä on yhä merkittävämpää se, että työyhteisö toimii me-henkisesti. Yhteisöllisyys tuo työntekijöille resilienssiä, eli psyykkistä palautumiskykyä ja joustavuutta.

Kiivastahtisissa työyhteisöissä tarvitaan yhä enemmän joustavuutta ja myötäelämisen taitoja. Lisäksi yhteisöllisyyden kokemus sitouttaa työntekijöitä työpaikkaansa.

– Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset työyhteisössä puolestaan ovat terveydelle jopa haitallisempia kuin työpaikkakiusaaminen.

Terveessä työyhteisössä jokainen saa olla oma itsensä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki saavat päästellä sammakoita suustaan.

– Esihenkilöiden on puututtava epäasialliseen kommentointiin välittömästi ja kaikkien läsnä ollessa. Tämä luo psykologisesti turvallista työkulttuuria, Nuikki jatkaa.

Mikään ei muutu tai korjaannu työyhteisössä, jos ongelmia ei oteta puheeksi ja jos niihin ei puututa. Kun työyhteisö tuntuu turvalliselta, työntekijät uskaltavat sanoa ääneen pulmistaan – ajoissa.

Kaikki lähtee liikkeelle inhimillisyydestä. Nuikin mukaan inhimillisyys johtamisessa on sitä, että huomioi jokaisen psykologiset perustarpeet: tarvitsemme autonomiaa, hallinnan ja kyvykkyyden tunnetta sekä kokemusta siitä, että meistä pidetään ja olemme osa yhteisöä.

– Näistä kaikista pitää huolehtia – myös silloin, kun on rankkoja aikoja, muutoksia ja muutosneuvotteluita, Nuikki korostaa. Norsunluutornista johtamisen sijaan inhimillisyys tuo hyvinvointia työntekijöille. Jokainen esihenkilö on vaillinainen, ei osaa eikä tiedä kaikkea.

Yksi kysymys esihenkilön kannattaa esittää itselleen silloin tällöin: Tuoko työ tekijöilleen hyvinvointia?

– Jos vastaus on ei, kannattaa ryhtyä toimeen. Yksin ei kuitenkaan pidä jäädä, vaan tukea voi pyytää työterveyshuollon kumppanilta. Toimivia keinoja on hyvä sparrailla työterveyspsykologin kanssa.

Nuikin tärkein ohje esihenkilöille on, että mitä aiemmin ja ennakoivammin reagoi, sitä parempi.

– Kun mieleen tulee, pitäisikö tehdä jotain, niin yleensä pitää.

Nuikki palaa vertaukseensa kanarialinnuista hiilikaivoksissa. Hän toteaa, että esihenkilön ja työyhteisön kannattaa yhdessä miettiä, mitä jokainen voi tehdä kaikkien hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Jos onnistumme lisäämään työyhteisön hyvinvointia, jokaisen työntekijän tuottavuus kasvaa.