Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.
Helsinkiin nousee uusi patsas: Tavis Amanda. Patsas pystytetään ikonisen Havis Amanda -patsaan restauroinnin ajaksi Kauppatorin laidalle mielenterveysviikolla, jota vietetään 19.–26. marraskuuta.
Tavis Amanda nostaa keskusteluun nykymaailman lisääntyvät mielenterveysongelmat ja erityisesti nuorten naisten kokemat suorituspaineet. Suorituspaineiden luoma ahdistus on olotila, jossa ihminen kokee muun muassa pelon, riittämättömyyden, huolestuneisuuden ja epävarmuuden tunteita.
Suorituspaineita koetaan sukupuolesta riippumatta
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa täydellisenä näyttäytyvä arki saa erityisesti nuoret kokemaan vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Myös mediakuvasto sekä yhteiskunnan ja perheen asettamat ylimitoitetut odotukset voivat aiheuttaa suoritus- ja ulkonäköpaineita.
- Tänä päivänä tavallisuus ei ole enää normaali ja erityisesti sosiaalinen media kasvattaa paineita olla superyksilö. Muistutan aina vastaanotollani, että tärkeintä on lempeys ja myötätunto itseä kohtaan, kertoo Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Yhteiskuntaan juurtuneet ajatusmallit aiheuttavat suorituspaineita sukupuolesta riippumatta. Suorituspaineiden on kuitenkin arvioitu vaikuttavan naisiin jonkin verran vakavammin kuin miehiin.
- Naisilla voi esimerkiksi olla edelleen enemmän suorituspaineita perhearjen tai kodin pyörittämisestä oman työn lisäksi. Toisaalta naiset hakevat apua mielen ammattilaisilta miehiä enemmän, joten myös tiedämme enemmän naisiin kohdistuvista suorituspaineista, muistuttaa Turunen
Mielenterveyteen liittyvien käyntien määrä on kasvanut Terveystalossa 36,5 prosenttia 2020-luvun aikana
WHO varoitti jo ennen koronapandemia-aikaa, että seuraava maailmanlaajuinen kriisi on mielenterveyskriisi. Pandemia-ajan eristystoimet vauhdittivat osaltaan mielen pahoinvointia, sillä moni koki jäävänsä tunteidensa ja ajatustensa kanssa yksin.
- Mielenterveydestä huolehtiminen on kaikkien vastuulla: niin yhteiskunnan, perheiden kuin yksilön. Kasvavat mielenterveyden ongelmat koskettavat kaikkia ihmisiä ja sukupuolia. Masennukseen ja ahdistukseen liittyvät diagnoosit ovat kuitenkin kasvaneet enemmän naisilla kuin miehillä, Turunen kommentoi.
Esimerkiksi Terveystalossa ahdistuneisuus- ja masennusdiagnooseihin liittyvien käyntien määrä on kasvanut 36,5 prosenttia 2020-luvun aikana. Naisten osuus diagnooseista on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna: naisten osuus noin 68 % ja miesten 32 %.
Suomen Mielenterveys ry puolestaan tiedotti tammikuussa, että kriisipuhelimeen oli tullut viime vuonna ennätykselliset 400 000 soittoyritystä. Yleisin soiton syy oli erityisesti ahdistuneisuus. Kriisipuhelimen tilastojen mukaan esimerkiksi itsetuhoisuus on yleisintä 18–29-vuotiailla naisilla.
Tavis Amanda muistuttaa, että vähempikin riittää
Kauppatorin laidalle pystytettävä ja jyrsimällä muotoiltu Tavis Amanda crocseineen edustaa tavallista naista vailla suorituspaineita. Se julistaa, että elämässä riittää vähempikin ponnistelu ja muistuttaa siitä, kuinka arvokasta tavallisuus mielenterveyden näkökulmasta on.
Patsaan on suunnitellut kuvittaja Sanna Mander ja toteuttaneet Maker3D sekä Fantasia Works. Terveystalon lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomi, MeNaiset ja ravintola Salutorget.
Tavis Amanda seisoo Helsingin Sofiankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa toistaiseksi. Se tervehtii rennolla otteella ohikulkijoita – muun muassa Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavieraita.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.