Mielenterveyteen liittyvät käynnit ovat lisääntyneet merkittävästi Terveystalossa: Tavis Amanda -patsas muistuttaa kasvavista suorituspaineista
Naisten osuus masennus- ja ahdistuneisuusdiagnooseissa on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna, mutta mielenterveysongelmat jatkavat kasvuaan ikään ja sukupuoleen katsomatta. Terveystalo on mukana kampanjassa, joka nostaa huomioon erityisesti naisten kasvavat suorituspaineet.
Helsinkiin nousee uusi patsas: Tavis Amanda. Patsas pystytetään ikonisen Havis Amanda -patsaan restauroinnin ajaksi Kauppatorin laidalle mielenterveysviikolla, jota vietetään 19.–26. marraskuuta.
Tavis Amanda nostaa keskusteluun nykymaailman lisääntyvät mielenterveysongelmat ja erityisesti nuorten naisten kokemat suorituspaineet. Suorituspaineiden luoma ahdistus on olotila, jossa ihminen kokee muun muassa pelon, riittämättömyyden, huolestuneisuuden ja epävarmuuden tunteita.
Suorituspaineita koetaan sukupuolesta riippumatta
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa täydellisenä näyttäytyvä arki saa erityisesti nuoret kokemaan vahvaa riittämättömyyden tunnetta. Myös mediakuvasto sekä yhteiskunnan ja perheen asettamat ylimitoitetut odotukset voivat aiheuttaa suoritus- ja ulkonäköpaineita.
- Tänä päivänä tavallisuus ei ole enää normaali ja erityisesti sosiaalinen media kasvattaa paineita olla superyksilö. Muistutan aina vastaanotollani, että tärkeintä on lempeys ja myötätunto itseä kohtaan, kertoo Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen.
Yhteiskuntaan juurtuneet ajatusmallit aiheuttavat suorituspaineita sukupuolesta riippumatta. Suorituspaineiden on kuitenkin arvioitu vaikuttavan naisiin jonkin verran vakavammin kuin miehiin.
- Naisilla voi esimerkiksi olla edelleen enemmän suorituspaineita perhearjen tai kodin pyörittämisestä oman työn lisäksi. Toisaalta naiset hakevat apua mielen ammattilaisilta miehiä enemmän, joten myös tiedämme enemmän naisiin kohdistuvista suorituspaineista, muistuttaa Turunen
Mielenterveyteen liittyvien käyntien määrä on kasvanut Terveystalossa 36,5 prosenttia 2020-luvun aikana
WHO varoitti jo ennen koronapandemia-aikaa, että seuraava maailmanlaajuinen kriisi on mielenterveyskriisi. Pandemia-ajan eristystoimet vauhdittivat osaltaan mielen pahoinvointia, sillä moni koki jäävänsä tunteidensa ja ajatustensa kanssa yksin.
- Mielenterveydestä huolehtiminen on kaikkien vastuulla: niin yhteiskunnan, perheiden kuin yksilön. Kasvavat mielenterveyden ongelmat koskettavat kaikkia ihmisiä ja sukupuolia. Masennukseen ja ahdistukseen liittyvät diagnoosit ovat kuitenkin kasvaneet enemmän naisilla kuin miehillä, Turunen kommentoi.
Esimerkiksi Terveystalossa ahdistuneisuus- ja masennusdiagnooseihin liittyvien käyntien määrä on kasvanut 36,5 prosenttia 2020-luvun aikana. Naisten osuus diagnooseista on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna: naisten osuus noin 68 % ja miesten 32 %.
Suomen Mielenterveys ry puolestaan tiedotti tammikuussa, että kriisipuhelimeen oli tullut viime vuonna ennätykselliset 400 000 soittoyritystä. Yleisin soiton syy oli erityisesti ahdistuneisuus. Kriisipuhelimen tilastojen mukaan esimerkiksi itsetuhoisuus on yleisintä 18–29-vuotiailla naisilla.
Tavis Amanda muistuttaa, että vähempikin riittää
Kauppatorin laidalle pystytettävä ja jyrsimällä muotoiltu Tavis Amanda crocseineen edustaa tavallista naista vailla suorituspaineita. Se julistaa, että elämässä riittää vähempikin ponnistelu ja muistuttaa siitä, kuinka arvokasta tavallisuus mielenterveyden näkökulmasta on.
Patsaan on suunnitellut kuvittaja Sanna Mander ja toteuttaneet Maker3D sekä Fantasia Works. Terveystalon lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomi, MeNaiset ja ravintola Salutorget.
Tavis Amanda seisoo Helsingin Sofiankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa toistaiseksi. Se tervehtii rennolla otteella ohikulkijoita – muun muassa Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavieraita.
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa
Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa
Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.
Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?
Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.
Psykologi vastaa: miksi kaatuminen nolostuttaa ja mitä se meistä kertoo?
Ei sattunut! Tuttu lausahdus, kun liukkaat kelit saavat meidät pyllähtelemään teiden varsilla. Mutta miksi kaatuminen nolostuttaa ja entä jos se suorastaan hävettää? Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävi vastaa kysymyksiin häpeästä.
Miten lapsi tai nuori voi oppia säätelemään impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä?
Psykologi, koulutuspsykoterapeutti Katri Laine vastaa kysymyksiin, joita Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen tunnesäätelystä.