Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Työelämä on hyvin erilaista kuin kymmenen vuotta sitten. Työtahti on kiristynyt ja työntekijöiden on otettava haltuun isoja kokonaisuuksia, opittava jatkuvasti uutta ja annettava aina parastaan. Erityisesti nuoria aikuisia kuormittavat pätkä- ja projektiluontoiset työt sekä jo koulunpenkiltä alkanut ja työelämään siirtynyt kova kilpailu.

– Mielenterveyden kuormitus voi näkyä ihmisessä esimerkiksi vetäytymisenä, suorituksen ongelmina, virheinä, vaikeuksina muistaa asioita ja hallita tietomäärää. Kuormittuneen ihmisen sietokyky kapeutuu, hermot palavat helpommin ja väärinymmärryksiä tulee sekä töissä että kotona, kertoo johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen Terveystalosta.

Sairauspoissaolot ja työkykyriski ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme merkittävästi. Mielenterveydenhäiriöt ovat myös nousseet yleisimmäksi syyksi siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kiristynyt tahti ja lisääntyvät suorituspaineet eivät kuitenkaan koske pelkästään työelämää vaan kaikkia elämän osa-alueita.

– Ahdistus kasvaa yhteiskunnassamme kohisten. Silti vain noin puolet mielen häiriöistä kärsivistä hakeutuu hoitoon. Olemme sinnittelijäkansa,”Turunen sanoo.

Vakava oireilu esiin vasta vuosien päästä

Mielenterveyden häiriöt lisääntyvät maailmanlaajuisesti. WHO varoitti jo ennen koronapandemia-aikaa, että seuraava maailmanlaajuinen kriisi on mielenterveyskriisi ja pandemian aikaan puhuttiin rinnakkaiskriisistä.

Pandemia sekä sodan seuraukset ulottuvat arkeen myös meillä Suomessa: inflaatio, asuntolainojen korkojen nousu, energiapula, työllisyyden tulevaisuuden näkymät, nämä kaikki vaikuttavat meidän jokaisen omaan elämään.

– Ihmiset sinnittelevät usein kriisien läpi hammasta purren ja hoitovelka seuraa perässä. Meidän on hyvä varautua siihen, että vakava oireilu tulee näkyviin vasta vuosien päästä, Turunen arvelee

Nyt kannattaa olla kiinnostunut omasta, työkavereiden ja läheisten hyvinvoinnista.

Ihminen on kokonaisuus – myös työntekijänä

Turunen muistuttaa, että meidän kaikkien mieli on joskus kuormittunut. Mieli on osa ihmistä ja mielen asioista on voitava puhua.

– Mielenterveystaidot ovat kansalaistaitoja. Tunnetaidot vahvistuvat suhteessa muihin ihmisiin.

– Työyhteisöissä mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy lähtee siitä, että muistetaan, että ihminen on kokonaisuus ja pidetään mieli mielessä. Mielen pitäisi olla yhtä tavallinen keskustelunaihe kuin liikuntaharrastukset ja ruokavalio. Mielelle ystävällinen työyhteisö on yrityskulttuurinen asia.

Pahoinvointikeskustelussa ikäryhmistä korostuvat nuoret naiset. Pandemian aikana mielenterveyshäiriöt lisääntyivät kuitenkin eniten ruuhkavuosia elävillä. Pahoinvointia ilmenee kaikilla toimialoilla, kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä.

– Varhainen huomiointi on erittäin tärkeää mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä, sillä mielen ongelmat kroonistuvat nopeasti, Turunen sanoo.

Työkyvyn ennaltaehkäisyn hyödyt näkyvät laajasti

Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi, jotta työntekijöiden ja työyhteisön työkyky säilyy. Mielenterveyden haasteet tulee tunnistaa ja tunnustaa. Kynnys tuen hakemiseen pitää olla matala ja tarpeellisiin palveluihin tulee päästä viiveettä.

– Kun ihminen tulee kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on ja saa avun oikea-aikaisesti, alkaa se säteillä positiivisesti koko työyhteisöön, työn tuottavuuteen ja työnantajamielikuvaan, Turunen kertoo.

– Hoidettaessa työssä käyvää aikuista, jolla on mahdollisesti lapsia kotona, tehdään myös ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä suhteessa lapsiin. Tästä hyötyy koko yhteiskunta, Turunen lisää.

Terveystalon asiantuntijat auttavat löytämään ratkaisuja työyhteisöä kuormittaviin tekijöihin ennaltaehkäisevästi. Kun yksilötasolla tilanne on hallinnassa, katsotaan isompaa kuvaa aina työn muokkaustarpeista organisaation työkyvyn, inhimillisyyden ja kulttuurin johtamiseen.

– Me emme voi valita sitä mitä elämä tuo eteen, mutta voimme valita, että silloin kun tarvitsee apua, sitä voi luontevasti pyytää. Yksin ei tarvitse pärjätä, Turunen sanoo.