Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työelämä on hyvin erilaista kuin kymmenen vuotta sitten. Työtahti on kiristynyt ja työntekijöiden on otettava haltuun isoja kokonaisuuksia, opittava jatkuvasti uutta ja annettava aina parastaan. Erityisesti nuoria aikuisia kuormittavat pätkä- ja projektiluontoiset työt sekä jo koulunpenkiltä alkanut ja työelämään siirtynyt kova kilpailu.
– Mielenterveyden kuormitus voi näkyä ihmisessä esimerkiksi vetäytymisenä, suorituksen ongelmina, virheinä, vaikeuksina muistaa asioita ja hallita tietomäärää. Kuormittuneen ihmisen sietokyky kapeutuu, hermot palavat helpommin ja väärinymmärryksiä tulee sekä töissä että kotona, kertoo johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen Terveystalosta.
Mielelle ystävällinen työyhteisö on yrityskulttuurinen asia. “
Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti Tuija Turunen
Sairauspoissaolot ja työkykyriski ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme merkittävästi. Mielenterveydenhäiriöt ovat myös nousseet yleisimmäksi syyksi siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Kiristynyt tahti ja lisääntyvät suorituspaineet eivät kuitenkaan koske pelkästään työelämää vaan kaikkia elämän osa-alueita.
– Ahdistus kasvaa yhteiskunnassamme kohisten. Silti vain noin puolet mielen häiriöistä kärsivistä hakeutuu hoitoon. Olemme sinnittelijäkansa,”Turunen sanoo.
Vakava oireilu esiin vasta vuosien päästä
Mielenterveyden häiriöt lisääntyvät maailmanlaajuisesti. WHO varoitti jo ennen koronapandemia-aikaa, että seuraava maailmanlaajuinen kriisi on mielenterveyskriisi ja pandemian aikaan puhuttiin rinnakkaiskriisistä.
Pandemia sekä sodan seuraukset ulottuvat arkeen myös meillä Suomessa: inflaatio, asuntolainojen korkojen nousu, energiapula, työllisyyden tulevaisuuden näkymät, nämä kaikki vaikuttavat meidän jokaisen omaan elämään.
– Ihmiset sinnittelevät usein kriisien läpi hammasta purren ja hoitovelka seuraa perässä. Meidän on hyvä varautua siihen, että vakava oireilu tulee näkyviin vasta vuosien päästä, Turunen arvelee
Nyt kannattaa olla kiinnostunut omasta, työkavereiden ja läheisten hyvinvoinnista.
Ihminen on kokonaisuus – myös työntekijänä
Turunen muistuttaa, että meidän kaikkien mieli on joskus kuormittunut. Mieli on osa ihmistä ja mielen asioista on voitava puhua.
– Mielenterveystaidot ovat kansalaistaitoja. Tunnetaidot vahvistuvat suhteessa muihin ihmisiin.
– Työyhteisöissä mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy lähtee siitä, että muistetaan, että ihminen on kokonaisuus ja pidetään mieli mielessä. Mielen pitäisi olla yhtä tavallinen keskustelunaihe kuin liikuntaharrastukset ja ruokavalio. Mielelle ystävällinen työyhteisö on yrityskulttuurinen asia.
– Mielenterveys on liukuma, jonka jossakin kohdassa meistä jokainen on. Kuormittavampikin elämänvaihe pitäisi sallia. On kriittisen tärkeää, että ihminen pysyy kiinni työelämässä mielenterveyshäiriöiden keskellä, sillä työ on kuntouttavaa ja tärkeä arjen struktuurille. Työ liittyy olennaisesti ihmisen identiteettiin.
Pahoinvointikeskustelussa ikäryhmistä korostuvat nuoret naiset. Pandemian aikana mielenterveyshäiriöt lisääntyivät kuitenkin eniten ruuhkavuosia elävillä. Pahoinvointia ilmenee kaikilla toimialoilla, kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä.
– Varhainen huomiointi on erittäin tärkeää mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä, sillä mielen ongelmat kroonistuvat nopeasti, Turunen sanoo.
Työkyvyn ennaltaehkäisyn hyödyt näkyvät laajasti
Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi, jotta työntekijöiden ja työyhteisön työkyky säilyy. Mielenterveyden haasteet tulee tunnistaa ja tunnustaa. Kynnys tuen hakemiseen pitää olla matala ja tarpeellisiin palveluihin tulee päästä viiveettä.
– Kun ihminen tulee kohdatuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on ja saa avun oikea-aikaisesti, alkaa se säteillä positiivisesti koko työyhteisöön, työn tuottavuuteen ja työnantajamielikuvaan, Turunen kertoo.
– Hoidettaessa työssä käyvää aikuista, jolla on mahdollisesti lapsia kotona, tehdään myös ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä suhteessa lapsiin. Tästä hyötyy koko yhteiskunta, Turunen lisää.
Terveystalon asiantuntijat auttavat löytämään ratkaisuja työyhteisöä kuormittaviin tekijöihin ennaltaehkäisevästi. Kun yksilötasolla tilanne on hallinnassa, katsotaan isompaa kuvaa aina työn muokkaustarpeista organisaation työkyvyn, inhimillisyyden ja kulttuurin johtamiseen.
– Me emme voi valita sitä mitä elämä tuo eteen, mutta voimme valita, että silloin kun tarvitsee apua, sitä voi luontevasti pyytää. Yksin ei tarvitse pärjätä, Turunen sanoo.
Parempi työkyky ja mielen hyvinvointi
Tutustu mielenterveyttä tukeviin työterveyspalveluihimme: Työterveyden lyhytpsykoterapiaan ja Mielen chat ja sparriin. Ota palvelut vaivattomasti yrityksesi käyttöön.
Tutustu Mielen hyvinvoinnin palveluihimme
Lue lisää aiheesta
Siirry Terveystalon yrityssivustoon
Mielen hyvinvointi
Työntekijöiden jaksaminen ja mielen hyvinvointi vaikuttavat koko elämään niin työssä kuin vapaa-ajalla. Siksi on oleellista pitää tärkein mielessä: tukea tulee tarjota ajoissa, kun arki alkaa tuntua raskaalta. Hyvinvoivat työntekijät luovat perustan yrityksen menestykselle. Tarjoamme yrityksellenne työterveyspalvelut ja työhyvinvoinnin tukea mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ajankohtaista työterveydessä
Mistä työelämässä tällä hetkellä keskustellaan? Tältä sivulta löydät työterveyden ajankohtaiset uutiset, artikkelit ja tietopaketit sekä tietoa tulevista webinaareista, tapahtumista ja koulutuksista. Tutustu työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen ja työterveyden vaikuttavuuteen liittyviin aiheisiin.
Tilaa työterveyden uutiskirje yrityspäättäjille
Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.