Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa

Sukupuolihormoni estrogeenilla on suora yhteys mieleen, sillä se vaikuttaa mielihyvähormonien tuotantoon.

− Kun vaihdevuosien aikana estrogeenin määrä kehossa vähenee, serotoniinin ja dopamiinin tasot aivoissa romahtavat. Tämä voi johtaa kliinisen masennuksen ja ahdistuksen kaltaisiin oireisiin, kuvailee psykologi ja työterveyspsykologi Katariina Laurila Terveystalosta.

Masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat Terveystalon yleisimpien käyntisyiden joukossa 40–60-vuotiaissa naisissa. 

− Keskustelemme vastaanotollani paljon esimerkiksi jaksamisen ongelmista, surumielisyydestä, ahdistuneisuudesta ja unettomuudesta. Kannustan aina suhtautumaan uteliaasti tunteisiin ja ajatuksiin ja pohdimme yhdessä sitä, voivatko oireet liittyä hormonimuutoksiin vai onko elämässä tapahtunut jotakin muuta, Laurila kuvailee.

Kuka nyt olen, kun en ole enää hedelmällinen nainen?

Laurilan kokemuksen mukaan monelle naiselle sopeutuminen vanhenemisen tuomiin muutoksiin kehossa on vaikeaa.

− Harmillisen paljon kulttuurissamme esiintyy yhä eräänlaista parasta ennen -ajattelua. Moni nainen kokee, ettei enää kelpaa tai ihmettelee, että kuka nyt on, kun ei ole enää hedelmällinen nainen. Vaihdevuodet ovatkin hyvä hetki pohtia omaa suhdetta naiseuteen ja seksuaalisuuteen. Mielestäni vaihdevuodet ovat parhaimmillaan ihana mahdollisuus tutustua omaan itseen ja toteuttaa omia unelmia, kun ruuhkavuodet ovat ohi, Laurila kuvailee.

Minäkuvaan liittyvät muutokset voivat vaikuttaa myös parisuhteeseen

Laurilan mukaan moni nainen myös kokee, että vaihdevuodet ovat vähentäneet seksuaalisia haluja. 

− Vaikka hormonit voivat vaikuttaa asiaan, tosi asiassa seksuaalisuutemme ei koskaan hiivu. Aika paljon seksuaalisuus liittyy kokemukseen omasta itsestä ja jos oloaan ei tunne hyväksi omassa kehossa, vaikuttaahan se myös haluun olla intiimisti kumppanin kanssa, Laurila kertoo.

Avoin keskustelu ja molempien tukeminen muutosten keskellä auttavat.

− Vaikka seksuaalinen halukkuus saattaa vaihdella, läheisyyttä ja intiimiä yhteyttä voi ylläpitää monin tavoin. Molempien osapuolten on oltava valmiita tekemän työtä suhteen ja kipinän säilymisen eteen.

Omalle hyvinvoinnille tärkeintä on aktiivinen ote elämästä

Laurilan mukaan vaihdevuosien tuomiin muutoksiin voisi suhtautua avoimesti, uteliaasti ja aktiivisesti.

− Omalle hyvinvoinnille ei ole hyväksi se, että vaihdevuosista tehdään liiaksi syntipunkki. Tällöin ongelma ikään kuin ulkoistetaan omasta hallinnasta. Todellisuudessa aina voi tehdä itse jotakin, johtuivat mielen haasteet sitten hormoneista tai muista syistä. Samat itsehoitokeinot pätevät.

Laurila kertoo, että tärkeimmät itsehoitokeinot löytyvät elämäntavoista. 

− Mielen haasteisiin ja jaksamiseen auttavat eniten elämäntavat, jotka ovat saattaneet muuttua ikääntyessä vähän vahingossakin melko passiivisiksi. Tarvitsemme liikuntaa, riittävää unta, stressin hallintaa ja mielekästä tekemistä sekä hauskanpitoa. Unettomuuteen saa tarvittaessa apua lääkkeettömistä hoitokeinoista ja gynekologin kanssa voi keskustella siitä, voisiko hormonikorvaushoidosta olla apua vaihdevuosioireisiin, Laurila päättää. 

Tutustu vaihdevuosien tietopakettiin