Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys

Työkyvyn ylläpitäminen on yksi työterveyden ydintehtävistä. Työntekijän sairauspäivä maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 370 euroa ja summa kasvaa, kun huoltosuhde heikentyy ja hyvinvointivaltion ylläpitäminen kasautuu harvenevalle joukolle työikäisiä. Tänään menetetyn työpanoksen kokonaiskustannukset ovat noin 24 miljardia euroa vuodessa.

Työkyky = ennaltaehkäisy + sairaanhoito yhdessä

Työterveyshuolto yhdistää työntekijää ja organisaatioita tukevat ennaltaehkäisevät toimenpiteet tehokkaisiin sairaudenhoidon prosesseihin. Työterveyshuoltoon kertyy valtavasti sekä lääketieteellistä että organisaation toimintaan liittyvää tietoa, jota jalostamalla työkykyriskejä voidaan tunnistaa ja ennakoida ja niihin voidaan puuttua riskien perusteella. Työterveyden ammattilaiset luovat sananmukaisesti tiedosta terveyttä. Ennaltaehkäisyn rinnalla tehokkaat sairaudenhoidon prosessit takaavat potilaille nopean pääsyn hoitoon, tehokkaat ja yhtenäiset hoitopolut ja mahdollisimman nopean paluun työn pariin. Terveystalossa työterveyteen erikoistuneiden ammattilaisten rinnalla työskentelee yli 10 000 eri lääketieteen erikoisalojen ammattilaista, minkä ansiosta moniammatillinen yhteistyö loistaa eikä asiakas päädy pompoteltavaksi.

Loistavia esimerkkejä ennaltaehkäisevän työn ja sairaudenhoidon saumattomasta ketjusta ovat mielenterveyden tukeen tai tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin rakennetut toimintamallit. Laajaan dataan perustuva analyysimme näyttää, että mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät yli 40 prosenttia, kun työntekijät saivat matalan kynnyksen tukea ja mahdollisuuden lyhytpsykoterapiaan osana työterveyttä. Tuki- ja liikuntaelimiin liittyvien tapaturmien ja leikkausten jälkeen nopea kuntoutuminen toteutuu saumattomalla hoitoketjulla ensimmäisestä vastaanotosta kuntoutukseen, ja työhön paluuta tukevat työterveysammattilaisten ja organisaation yhteistyönä toteutettavat sovelletun työn mallit. Työntekijä saa tukea joka vaiheessa ja haasteesta alkanut ympyrä sulkeutuu. Myös yksinkertaisemmissa sairausvastaanotoissa työterveyshuolto on ollut pioneerina tuomassa sujuvampia toimintatapoja asiakkailleen: viime vuonna työterveyden vastaanotoista toteutettiin kolmannes kaikkien aikaa säästävissä etäkanavissa.

Työterveys vastaa muuttuvaan työelämään ja vaatii lisäpanostusta

Yksi terveyden selkeimmistä indikaattoreista on työkyky. Enenevässä määrin tunnustetaan myös työn merkitys terveydelle. Työelämä muuttuu ja työterveys muuttuu sen mukana: hybridityö, digitalisaatio, yhteiskunnan ja talouden epävarmuus, ikääntyminen ja työyhteisöjen monimuotoistuminen ovat vain joitakin esimerkkejä. Samalla työterveyden rooli työyhteisöjen ja terveyden rajapinnassa korostuu ja sen vastuu kasvaa. Yrityksillä, työntekijöillä, työterveystoimijoilla ja esimerkiksi työeläkevakuuttajilla on yhtenevät intressit parantaa työkykyä.

Työterveys on jo nyt erinomaisesti toimiva osa terveydenhuoltoa ja siihen kannattaa panostaa tulevina vuosina entistä enemmän. Me Terveystalossa investoimme jatkuvasti parempiin tapoihin tukea suomalaisten terveyttä ja olemme valmiita kantamaan kasvavaa vastuuta erityisesti työikäisestä väestöstä julkisen terveydenhuollon rinnalla. Joka vuosi menetettyjen työpäivien aiheuttamaa 24 miljardin kustannusta on mahdollista pienentää lisäpanostuksilla työterveyteen siten, että yhtälö on edullinen niin työntekijöille, työnantajille kuin yhteiskunnallekin. Panostuksilla on merkitystä, kun pohdimme Suomen ja suomalaisten kilpailukykyä, hyvinvointia ja kykyä luoda uutta.  Hyvinvointi tarvitsee jatkossakin tekijänsä.