Luulitko, että antihistamiini väsyttää? 5 faktaa, joilla päivität tietosi lasten siitepölyallergioista

Lapsen on turha antaa kärsiä allergiaoireista, kun hoitoa on tarjolla. Mutta milloin aloittaa lääkkeet ja väsyttävätkö ne? Allergologi ja lastentautien erikoisalajohtaja Péter Csonka Lasten Terveystalosta kertoo, mitä lasten siitepölyallergioiden hoidosta on hyvä tietää.

Tyttö aivastaa allergiaoireiden takia.

1. Uuden sukupolven allergialääkkeet eivät väsytä

Antihistamiini väsyttää, luulee moni. Tämä käsitys elää yllättävän sitkeässä, kertoo allergologi ja lastentautien erikoisalajohtaja Péter Csonka Lasten Terveystalosta. Nykyään apteekkien hyllyiltä löytyy kuitenkin uusi allergialääkkeiden sukupolvi.

‒ On olemassa erilaisia antihistamiineja. Ensimmäiset markkinoille tulleet lääkkeet olivat väsyttäviä kolmiolääkkeitä, joita ei enää pitäisi antaa kenellekään. Seuraava antihistamiinien sukupolvi väsytti jo huomattavasti vähemmän. Tähän sukupolveen kuuluivat esimerkiksi lääkkeet, jotka sisälsivät setiritsiiniä tai loratadiinia.

Nykyään myynnissä on myös uuden polven antihistamiineja, jotka eivät väsytä lainkaan. Nämä lääkkeet sisältävät esimerkiksi levosetiritsiinia tai desloratadiinia. Csonka huomauttaa, että näitä allergialääkkeitä saavat lentäjätkin käyttää.

Entä jos antihistamiinia syövä lapsi kaikesta huolimatta vaikuttaa väsyneeltä?

‒ Se ei ole mikään ihme. Siitepölyallergia aiheuttaa elimistöön tulehdustilan, joka väsyttää.

2. Lääkkeet voi aloittaa vasta, kun lapsi saa oireita

Usein kuulee ohjeen, että allergialääkitys kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.

‒ Se on turhan epämääräinen ohje. Antihistamiinin pitoisuus veressä on huipussaan noin tunnin päästä lääkkeen ottamisesta, ja lääkkeen vaikutus häviää noin 12 tunnin päästä. Jos siis allergialääkkeet aloittaa esimerkiksi 2‒3 viikkoa ennen siitepölykauden alkua, lääkkeitä tulee syötyä viikkoja ilman, että niistä on mitään hyötyä, Csonka sanoo.

Lääkkeet kannattaa siis aloittaa vasta, kun allergiakausi alkaa ja lapsi saa oireita.

‒ Lapsen ikään, oireisiin ja painoon mitoitettu lääkitys on hyvä olla valmiina, kun siitepölykausi on alkamassa.

3. Seuraamalla siitepölytiedotusta voi ennakoida, milloin lääkitys on hyvä aloittaa

Kevään koittaessa kannattaa seurata aktiivisesti siitepölytiedotusta. Esimerkiksi Turun yliopisto ylläpitää ennusteita ja siitepölytilannetta www.norkko.fi-sivustollaan.

‒ Jos omalla asuinseudulla alkaa leppä kukkia ja lapsi aivastella, aloita lääkitys. Jos taas siitepölyä ei vielä näy kartalla, eikä oireita ole, lääkitystä ei tarvitse aloittaa, Csonka neuvoo.

Siitepölykauden seurantaa helpottaa, jos jo tietää, mille siitepölylle lapsi on herkistynyt. Tämän voi käydä selvittämässä laboratoriokokeissa.

‒ Jos lapsi on allerginen lehtipuille, allergialääkkeille on tyypillisesti tarve vain leppä- ja koivuallergiakauden ajan eli juhannuksen paikkeille saakka.

Allergialääkäri Peter Csonka Lasten Terveystalosta.
Allergialääkärin yleisvinkki siitepölykaudelle: pidä oirepäiväkirjaa lapsen allergiaoireista, neuvoo Lasten Terveystalon Péter Csonka.

4. Jos lapsella on yskää tai hengenahdistusta, varaa aika lääkärille

Milloin on hyvä käydä allergialääkärillä?

‒ Mikäli lapsella on yskää tai hengenahdistusta, on syytä mennä lääkärille. Silloin selvitetään, onko kyseessä astmatyyppinen oireilu, Csonka ohjeistaa.

‒ Suosittelisin käymään allergialääkärillä myös, jos lapsi käytti edellisellä allergiakaudella käsikauppalääkkeitä mutta sai niistä huolimatta hankalia oireita. Tai jos lapsen silmät punoittavat antihistamiineista ja silmätipoista huolimatta. Näissä tilanteissa kannattaa käydä hakemassa täsmällistä ohjausta ja lapselle sopivat tehokkaat lääkkeet.

Allergioiden hoito-ohjeiden ja lääkityksen päivittäminen hoituu usein kätevästi video- tai puhelinvastaanotolla.

‒ Allergioita voi hoitaa todella pitkälle etänä. Toki tarkemmat tutkimukset tai keuhkojen kuuntelu ovat sellaisia, joita varten pitää varata aika kivijalan vastaanotolle.

5. Jos lapsella on ollut useana keväänä arkea häiritsevät allergiaoireet, kannattaa miettiä siedätyshoitoa

Allergologi Péter Csonkan mukaan liian moni kärsii astmatyyppisistä oireista, eikä kuitenkaan hakeudu jatkotutkimuksiin. Myös siedätyshoitoa hyödynnetään Csonkan mielestä turhan vähän siihen nähden, miten tehokas hoitotapa se on.

Voiko hoitamaton allergia kehittyä vuosien aikana astmaksi?

‒ Siitä on jonkin verran tutkimusnäyttöä. Tutkimukset osoittavat, että varhain aloitettu siedätyshoito saattaa vähentää astman puhkeamisen riskiä. Toisaalta tiedetään myös, että siedätyshoito lievittää astmaoireita.

Tutkimuksista tiedetään, että siitepölyallergia on yhteydessä masennukseen.

‒ Vaikka siitepölyallergia ei ole mikään hengenvaarallinen juttu, se kuormittaa merkittävästi elimistöä.



Lue lisää aiheesta

Ennalta viisas valmistautuu mökkeilyyn, veneilyyn tai matkaan hyvissä ajoin. Artikkeli

Kesäapteekki kuntoon: nämä tulisi löytyä lomailijan lääkekaapista

Tiesitkö, että lääkkeitä ei tulisi säilyttää kesämökillä talven yli ja osaatko tapaturmien muistisäännön? Lue vinkit siihen, miten kodin ja kesämökin lääkekaappi tulisi varustella kesää varten.

Artikkeli

Periytyvätkö allergiat ja miten ne vaikuttavat lapsen kehitykseen? Seitsemän kysymystä lasten ruoka-aineallergioista

Ruoka-aineallergiat lapsilla ovat hyvin yleisiä: jopa kolmasosalla pienistä lapsista epäillään allergiaa. Kysymyksiin ruoka-aineallergioista ja niiden hoidosta vastaa Lasten Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen.

Artikkeli

Miten varmistaa, että lapsi tai nuori saa tarpeeksi energiaa?

Lasten ja nuorten hoitoon erikoistunut ravitsemusterapeutti Henna Kuru vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin.

Artikkeli

Huoli Ukrainan sodasta vaikuttaa myös lapsiin - avoin keskustelu, ruutuajan rajoittaminen ja normaalit arjen askareet avuksi

Miten puhua lapselle sodasta? Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen mukaan tärkeintä on keskustella avoimesti ja ikätasoon sopivasti sekä pitää omista voimavaroista huolta.

Artikkeli

Kun lapsi kiukkuaa, vetäytyy tai on rauhaton – miten kohdata lapsen huolet?

Lapsi ei osaa kertoa sanoin, mikä on hätänä. Kiukkuavan, takertuvan tai vetäytyvän käytöksen takana on kuitenkin stressitilassa oleva ihminen, joka pyytää käytöksellään vanhemman apua.