Luottamusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ennen
Luottamuksella on tärkeä rooli työyhteisöjen toimivuudelle, ihmisten hyvinvoinnille ja työn tuottavuudelle.

Luottamusta tarvitaan työyhteisöissä etenkin vaikeina aikoina.
– Nykyiseen poikkeukselliseen aikaan sisältyy niin paljon epävarmuustekijöitä ja ennakoimattomuutta, että luottamuksella ja siitä syntyvällä turvallisuudentunteella on entistä tärkeämpi rooli työpaikoilla, sanoo Terveystalon organisaatiopsykologi Annamari Heikkilä.
Heikkilä muistuttaa, että luottamus on kaiken sosiaalisen toiminnan ja organisoitumisen lähtökohta.
– Sosiaalinen toiminta on perustunut luottamukseen ihmisyhteisöissä kautta aikojen. Samat opit pätevät kuitenkin myös nykyisessä työelämässä. Se, millainen psykologinen turvallisuus tiimissä vallitsee, ennustaa sekä tiimien toimivuutta että tiimien menestystä, hän sanoo.
Toisin sanoen, kaikki inhimillinen toiminta lähtee luottamuksesta.
– Tutkimusten mukaan luottamus vaikuttaa todella merkittävästi työhyvinvointiin, sitoutumiseen ja tehokkuuteen. Siksi etenkin esihenkilöiden ja johdon on hyvä tarkastella organisaatiossa vallitsevaa luottamusta, Heikkilä jatkaa.
Oppia osallistavasta johtamisesta
Heikkilän mukaan luottamuksen saavuttamiseen vaaditaan ennen kaikkea sitä, että organisaatiossa työskentelevät ihmiset voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan samanarvoisesti ja että he tulevat ymmärretyksi.
– Voidaan kysyä myös, kokevatko he, että heitä kuullaan, hän vinkkaa.
Hän huomauttaa, että myös paljon puhutusta osallistavasta johtamisesta kannattaa hakea oppia.
– Kun johtaminen on osallistavaa ja ihmisten välillä tietynlaista läpinäkyvyyttä, se lisää automaattisesti luottamusta.
Johtamisen näkökulmasta luottamus rakentuu usein tilanteessa, jossa esimerkiksi esihenkilö avaa omalla tavallaan haavoittuvuuttaan.
– Ja kun alaiset luottavat johtajaan, heidän ei tarvitse käyttää aikaa suojautumiseen. Sen sijaan energia kohdistuu itsensä kehittämiseen, luomiseen ja positiivisen tulevaisuuden rakentamiseen, Heikkilä sanoo.
Kolme näkökulmaan luottamukseen
Annamari Heikkilän mukaan työyhteisöjen luottamusta kannattaa tarkastella kolmesta eri näkökulmasta.
– Työyhteisössä täytyy tarkastella, ymmärtävätkö työntekijät toisiaan. Aihetta voi lähesty kysymällä esimerkiksi sitä, riittääkö luottamus siihen, että jokin haastava asia pystytään toteuttamaan yhdessä, Heikkilä kertoo.
Ymmärryksen lisäksi työpaikalla on hyvä kysyä, vallitseeko työyhteisössä luottamus siihen, että ihmiset ovat päteviä ja osaavat työnsä.
– Kaikkien ei toki tarvitse osata kaikkea, mutta etenkin tiimien sisällä on hyvä tarkastella sitä, että tiimissä vallitsee keskinäinen luottamus kompentenssiin.
Kolmantena Heikkilä muistuttaa, että yksilönvälisessä vuorovaikutuksessa on täysin luonnollista pohtia, voiko toiseen ihmiseen luottaa ja onko tällä niin sanotusti puhtaat jauhot pussissa.
– Luottamusta persoonaan on hyvä käsitellä myös laajemmalti organisaatiossa. Toimitaanko organisaatiossa rehellisesti ja avoimesti, ja viestitäänkö toiminnasta yhtä lailla luottamusta herättäen?
Apua ja tukea ongelmatilanteisiin
Tukea luottamuksen saavuttamiseen voi hakea myös Terveystalosta.
– Pystymme ratkomaan ongelmatilanteita, mutta toisaalta autamme esihenkilöitä, johtoa ja muita organisaation avainhenkilöitä kehittämään omaa osaamistaan ja ymmärrystään, Heikkilä kertoo.
Vaikeista ajoista huolimatta Heikkilä muistuttaa, että organisaatiossa ylläpidetään myönteistä käsitystä maailmasta.
– Luottamusta voi ajatella kuin öljynä, joka poistaa tällaisessa tilanteessa kitkaa. Kun luottamusta on riittävästi, voidaan käsitellä hyvin vaikeitakin asioita. Tulevaisuudenuskoa kannattaa pitää yllä, ja on hyvä ajatella, että tässä mennään kohti jotain parempaa.
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin

Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.

Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.

Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.

Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.

Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.