Lasten terveys ennen ja nyt: Nielurisoja ei enää poisteta kokonaan

Suuret nielurisat heikentävät lapsen unen laatua. Aiemmin ne leikattiin aina kokonaan pois, nykyään suositaan typistämistä, Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo.

Mitkä nielurisat oikeastaan ovat?

– Nielurisat näkyvät suussa, kun sen avaa. Ne ovat imukudoksesta muodostuvat parilliset rakenteet, joiden merkitys on edelleen hieman epäselvä. Nielurisat osallistuvat ihmisen puolustusjärjestelmään, mutta ilman niitäkin tulee toimeen.

Vastaavaa kudosta suussa ovat kitarisa ja kielirisa, mutta ne ovat eri asioita ja niitä hoidetaan eri tavoin. Kitarisa on nenänielussa nenän takana, eikä se näy paljaalla silmällä.

Miten nielurisat voivat oireilla lapsella?

– Lapsilla tavallisin ongelma on nielurisojen suuri koko, joka voi aiheuttaa kuorsausta ja heikentää unenlaatua. Oikein suuret risat voivat vaikeuttaa leukojen kehitystä, jolloin purennan kanssa voi tulla hankaluuksia. Suuret risat voivat aiheuttaa myös honotusta ja muuntaa ääntä. Myös nielemisvaikeuksia voi esiintyä.

Nielurisat ovat suurimmillaan leikki-ikäisillä eli noin 4–6-vuotiailla. Silloin niistä on siis yleensä eniten haittaa ja lapsi voi tarvita leikkaushoitoa.

Miten nielurisoja ennen hoidettiin?

– Nielurisoja on poistettu todella pitkään, koska angiinat ja nielupaiseet olivat ennen hengenvaarallisia tauteja. Keinot ovat olleet hurjiakin: nielurisoja on poistettu esimerkiksi lusikoilla ilman puudutusta. Antibiootitkin tulivat yleiseen käyttöön vasta 1940-luvulla.

Ennen ei myöskään osattu yhdistää nielurisoja ja huonoa unta. Lasten uneen ei kiinnitetty huomiota, sillä ei tiedostettu, että kuorsaus voi heikentää unen laatua.

Miten nielurisoja hoidetaan nykyään?

– 2000-luvulla alettiin toteuttaa leikkaustapaa, jota kutsutaan nielurisojen typistykseksi. Siinä nielurisoja ei poisteta kokonaan, vaan leikataan pois ainoastaan risojen ahtauttava osa. Ruotsalaiset tutkijat ovat tehneet aiheesta erittäin laajoja ja korkeatasoisia tutkimuksia. Suurin osa lapsille tehtävistä nielurisaleikkauksista on nykyään typistysleikkauksia.

Typistyksessä potilas ensin nukutetaan, jonka jälkeen nielurisasta poistetaan hyydyttävällä kärjellä ylimääräinen osa, eli se osa, joka ahtauttaa nielua. Nielurisakudosta jää edelleen paikalleen, mutta aikaisempaa vähemmän.

Typistyksellä on useita etuja nielurisojen poistoon verrattuna: leikkauksesta toipuu paremmin, kipua tuntuu vähemmän ja lyhyemmän aikaa. Myös jälkivuodon riski on lähes olematon.

Mistä tietää, milloin leikkaushoito lapselle on tarpeen?

– Korvalääkärit osaavat arvioida leikkaustarpeen, sillä katsomme kurkkuihin joka päivä. Lastenlääkäri lähettää potilaan meille arvioitavaksi, tai potilas tulee suoraan korvalääkärin vastaanotolle. Myös hammaslääkäriltä tullaan lähetteellä meitä korvalääkäreitä tapaamaan, jos risat ovat niin isot, että ne haittaavat purentaa.

On hyvä tiedostaa myös se, etteivät isot nielurisat automaattisesti tarkoita leikkausta. Asiaan puututaan vasta, jos ne aiheuttavat jatkuvaa vaivaa lapselle. Tällaisia ovat esimerkiksi jatkuva suuhengitys, syömisongelmat nielemisvaikeuksien vuoksi, tai useita kuukausia kestävä kuorsaus. Satunnainen, esimerkiksi flunssien yhteydessä kuuluva kuorsaus ei ole syy leikata nielurisoja.

Jotkut vanhemmat nauhoittavat lapsen kuorsausääntä puhelimeensa. Lääkärin näkökulmasta siinä on ideaa, ei siitä haittaakaan ole.

Miten valmistella lasta leikkaukseen?

– Lapselle voi sanoa, että kyseessä on tavallinen ja yleinen leikkaus. Hänelle voi luvata myös, että leikkauksen jälkeen saa syödä niin paljon jäätelöä kuin jaksaa. Rehellinen pitää kuitenkin olla: lapselle kannattaa sanoa, että leikkauksen jälkeen kurkku on muutamia päiviä kipeä, minkä takia pitää ottaa kipulääkettä.

Miten leikkauspäivä etenee?

– Leikkaukseen tullaan maha tyhjänä ja terveenä. Leikkaus tehdään yleensä aamupäivällä, jotta potilaan vointia ehditään tarkkailla useampi tunti. Terveystalossa lapsen leikkauksen suorittaa aina erikoislääkäri. Meillä leikkausajan pystyy myös sopimaan niin, että se sopii joustavasti muuhun elämään.

Nukutus on se isoin juttu. Vanhempi menee leikkaussaliin lapsen kanssa, joka saa naamarin kautta nukutuskaasua ja vanhempi poistuu paikalta. Myös nukutuksessa lapsen turvallisuutta on Terveystalossa aina valvomassa anestesian erikoislääkäri.

Leikkaus itsessään on nopea, noin puoli tuntia, jonka jälkeen lapsi viedään heräämöön toipumaan. Kolmen, neljän tunnin päästä hän pääsee yleensä kotiin.

Miten lasta hoidetaan kotona leikkauksen jälkeen?

– Koulusta, päiväkodista ja harrastuksista pitää olla pois viikon ajan sairauslomalla. Tämän ajan lapsella on luonnollisesti oltava myös hoitava aikuinen kotona.

Kipulääkkeiden ottaminen on tärkeää, jotta lapsi pystyy syömään, eikä kieltäydy ruoasta. Kylmiä ruokia on helpompi niellä: jäätelöä saa syödä, mutta hyviä vaihtoehtoja ovat myös smoothiet. Ensimmäiset päivät ovat syömistä ajatellen kivuliaita, mutta yleensä lapset toipuvat leikkauksesta nopeasti.

Asiantuntija
Karin Blomgren
Karin Blomgren

LT, dosentti,korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Minulla on 20 vuoden kokemus HUSin korvaklinikalta. Olen tehnyt väitöskirjani poskiontelotulehdusten ja lasten korvatulehdusten diagnostiikasta. OIen perehtynyt etenkin erikoisalani päivystystilanteiden, kuten tulehdusten ja vammojen diagnostiikkaan ja hoitoon, joista olen kirjoittanut oppikirjan. Myös nenän, poskionteloiden ja nielurisojen pitkäaikaiset sairaudet ja hoito ovat erityisosaamistani. Olen erittäin kokenut poskionteloiden ja nielurisojen kirurgiassa ja teen mielelläni myös pienempiä toimenpiteitä, kuten korvien putkituksia. Olen saanut erinomaista palautetta helläkätisistä poskiontelopunktioista ja vaikun poistoista. Potilaan kuuntelu, tarkka diagnostiikka, tutkittuun tietoon perustuva potilaslähtöinen hoito ja selkeät hoito-ohjeet ovat työni perusta. Parhaisiin tuloksiin päästään potilaan ja lääkärin yhteistyössä avoimen ja ystävällisen vuorovaikutuksen kautta. Hoidan mielelläni kaiken ikäisiä potilaita. Kohtaan pienimmätkin potilaat yksilöinä. Tervetuloa!

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen?

”Lapsen kuorsaus ei ole harvinainen ilmiö, vaan peräti tavallista esimerkiksi flunssan aikana. Tutkimusten perusteella 6–17 % lapsista kuorsaa vähintään satunnaisesti”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso. Jos kuorsaus kuitenkin jatkuu myös flunssattomana aikana, syyt siihen kannattaa tutkia.

Artikkeli

Nämä viisi faktaa vanhempien kannattaa tietää lasten unirytmistä

Tiesitkö, että uni-valverytmi muodostuu 50-prosenttisesti geeneistä ja 50-prosenttisesti ulkoisista tekijöistä? Unen asiantuntijalääkäri ja unen erikoisyksikkömme johtaja Eevert Partinen kertoo tärpit, jotka jokaisen vanhemman kannattaa ymmärtää lapsen unirytmistä.

Artikkeli

Lasten terveys ennen ja nyt: Herkkupäivät ovat historiaa

Ravitsemusterapeuttimme Kirsi Englund kertoo, kuinka opettaa lapselle tervettä suhtautumista ruokaan ja herkutteluun.

Artikkeli

Neuropsykologi: Lapsuudessa muovautuvat asenteet vaikuttavat menestymiseen

Tavoitteiden ja unelmien saavuttamista edistää se, että on omaksunut lapsuudessa niin kutsutun kasvun asenteen. Terveystalon erikoispsykologi Heli Isomäki kertoo, miten lasta voi ohjata lempeästi kasvun asennetta kohti.

Artikkeli

Kuinka paljon ala-asteikäisen lapsen pitäisi harrastaa liikuntaa viikossa?

Fysioterapeutti Pauliina Ranta vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen liikunnasta.

Lapset ruutujen ääressä Artikkeli

Millaisia periaatteita psykologit itse noudattavat lastensa ruutuaikojen kanssa?

Lasten ruutuaikaa on rajoitettava, mutta miten? Terveystalon psykologit kertovat, millaisia periaatteita heillä on lasten ruutujen käyttöön.