Artikkeli Lapsen terveys Suun terveys

Lasten erikoishammaslääkärin kaksi muistisääntöä vanhemmille: nosta huulta ja muista kuutoset

Suomessa on vain noin 20 lapsiin erikoistunutta hammaslääkäriä. Terveystalossa työskentelevä Ulla Saarnisto on heistä yksi. Hän neuvoo lasten vanhemmille hampaiden hoitoon kaksi uutta muistisääntöä.

Lasten erikoishammaslääkäri Ulla Saarnisto Terveystalosta.
Jos oman työn edellytyksenä on saada lapset avaamaan suunsa, siinä työssä on osattava heittäytyä.
 
‒ Lasten kanssa on työskenneltävä joka hetki sataprosenttisesti omalla persoonalla. Lasta on osattava lukea ja tukea, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Ulla Saarnisto sanoo.
 
Hän kertoo esimerkin: Vastaanotolle tuli pieni tyttö, joka ei ensin ollut suostua mihinkään. Mitä tahansa hammaslääkäri yritti, tyttö kieltäytyi avaamasta suutaan.
 
‒ Sitten keksin sanoa, että mulla on tässä nyt peili, harja ja lamppu. Sinä saat valita, mitä käytetään. Ja se toimi!
 
Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri on paitsi taitava heittäytyjä myös harvinaisuus: koko Suomessa heitä on yhteensä vain runsaat parikymmentä. Lapsia hoitavia hammaslääkäreitä toki on, mutta lasten suun terveys omana hammaslääketieteen erikoisalanaan on vielä nuori.
 
Saarnisto on vuosien saatossa hoitanut lapsia Helsingin yliopiston opetusklinikalla, terveyskeskuksissa ja yliopistollisissa sairaaloissa Helsingissä ja Tampereella. Nykyisin hän jakaa työaikansa Helsingin kaupungin hammashoidon ja Terveystalon välillä.

Suostuttelun ja hellän poraamisen mestari

Lapsiin erikoistuneen hammaslääkärin on oltava taitava myös suostuttelussa ja hellävaraisessa poraamisessa. Tai oikeastaan Saarnisto ei ikinä edes puhu lapsille poraamisesta, vain puhdistamisesta.

‒ Kun puudutan, sanon, että laitan hampaan nukkumaan, eikä hammas tunne mitään. Puuduttavalla voiteella ja pikkuhiljaa puudutusainetta lisäämällä se onnistuu. “

Saarnisto puhuu lapsille ja nuorille paljon heitä hoitaessaan, mutta ei koskaan ”juksaa”. Puheen lisäksi on tärkeää myös näyttää, mitä tehdään, ja vasta sitten tehdä. Joskus pieni hämäys, huomion kiinnittäminen johonkin muuhun, auttaa.
 
‒ Satuiässä olevat viisivuotiaat ovat mahtavia eläytyjiä. He lähtevät mukaan tutkimaan, että mitähän tästä kolosta löytyy, ja innostuvat kun kerron, että nyt huuhdellaan hammaspeikko vesiliukumäkeen.
 
Kaksi-kolmivuotiaiden kanssa sen sijaan pitää pysytellä faktoissa, Saarnisto kertoo. Heitä hammaspeikko saattaa vain hämmentää.
 
Lasten hammaslääkärin työssä palkitsevat esimerkiksi ne hetket, kun pelkäävä lapsi on saatu hoidettua. Ja sitten ovat ne hetket, jolloin lapset ovat hauskoja niin kuin vain lapset osaavat. Kuten se pieni poika, jolta Saarnisto oli poistamassa hammaskiveä.
 
‒ Sanoin pojalle, että tästä voi sitten tulla kylmiä väreitä. Aloimme rapsuttelemaan hammaskiveä pois, kun poika yhtäkkiä huokaisi ja sanoi: ihanaa!

Tämä tapa hammaslääkäriä huolestuttaa

Miten suomalaislasten hampaat sitten voivat? Tilanne on Saarniston mukaan kahtiajakautunut. On yhä enemmän hyvähampaisia ja toisaalta yhä enemmän huonohampaisia lapsia.
 
Työskennellessään Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Saarnisto teki huomion, että jos lapsella on useampi koti ja niissä eri säännöt, hampaiden hoito saattaa kärsiä.
 
‒ Jos perheessä on tullut avioero ja vanhempien välit eivät ole hyvät, lapsen hampaiden pesusta keskusteleminen ei välttämättä ole ensimmäisenä mielessä. Siksi kirjoitin aikuisille kirjeen siitä, miten lasten hampaista olisi hyvä pitää huoli. Otin tavaksi toimittaa kirjeen kaikille lapsen kanssa aikaa viettäville aikuisille vanhemmista isovanhempiin.
Lasten hammaslääkäri hoitaa lapsia.
‒ Lasta on osattava lukea ja tukea oikealla tavalla hoidon aikana. Luottamuksen rakentamisessa jo ensimmäinen kontakti lapseen on tärkeä. Siksi haen aina itse lapsen odotushuoneesta, Ulla Saarnisto kertoo.
Jos Saarniston pitäisi nostaa esiin yksi lasten hampaiden terveyttä uhkaava huoli, niin se olisi vallalla oleva napostelukulttuuri. Lapsille kun on nykyään tarjolla syötävää viihdykettä joka lähtöön.
 
Miten välttää napostelun haitat hampaille?
 
– Säännöllinen ruokarytmi on tärkeä, ja janojuomaksi vesi. Herkut olisi aina parempi syödä ruuan yhteydessä kuin erikseen. Varsinaista karkkipäivää en suosittele, Saarnisto luettelee.
 
‒ Happohyökkäys tulee aina, jos suuhun laittaa muuta kuin vettä. Hampaat kestävät 5‒6 happohyökkäystä päivässä, ja jos niitä tulee enemmän, hampaat voivat reikiintyä. Joka aterian jälkeen on hyvä ottaa xylitol-pastillia tai purkkaa suuhun viideksi minuutiksi. Sitä pitää olla tarpeeksi, esimerkiksi kaksi purkkatyynyä kerralla.

Muistisääntö suoraan professorilta

Entä lasten hampaiden hoidon helpot muistisäännöt, nosta huulta ja muista kuutoset?
 
‒ Lift the lip, nosta ylähuulta. Jos huulen alla etuhampaissa on valkoista töhnää eli plakkia, voidaan ennustaa, että kahden vuoden päästä hampaissa on kariesta eli reikä. Plakista tietää, että lapsen hampaat on pestävä paremmin.
 
”Muista kuutoset” puolestaan muistuttaa kuutoshampaiden puhkeamisesta, joka voi kestää jopa puolitoista vuotta. Kuutoset ovat ensimmäiset pysyvät poskihampaat.
 
‒ Yleensä kuutoset puhkeavat samaan aikaan, kun maitoetuhampaat lähtevät. Esikoulu- ja ekaluokkalaisethan ovat niitä harvahampaita. Pitää muistaa, että samaan aikaan kun edessä tapahtuu paljon, takana puhkeavat hampaat, jotka ovat lapsen suussa koko iän. Niiden puhdistaminen hyvin on äärimmäisen tärkeää.
 
Jopa niin tärkeää, että kuutosista luennoivat myös lasten hammaslääketieteen professorit.
 
‒ Muista kuutoset oli erään luennon aihe lasten hammashoidon eurooppalaisessa kongressissa Lissabonissa, missä hiljattain kävin.
  

Ammattilaisen 3 vinkkiä lasten hampaiden pesuun

  1. Kaksi kertaa kaksi minuuttia: ”Hampaita olisi pestävä kahden minuutin ajan fluorihammastahnalla. Neuvon yleensä, että vanhempi harjaisi lapsen hampaita noin 10-vuotiaaksi asti. Vaikka niin, että lapsi harjaa aamulla ja vanhempi illalla. Tätä nuoremmilla eivät yleensä maltti ja käden motoriikka vielä riitä.”
  2. Iltapesun ajoitus: ”Hampaat on hyvä pestä viimeiseksi illalla, eikä mielellään heti happaman syömisen jälkeen. Jos on juuri syönyt, kannattaa ottaa lasillinen neutraloivaa maitoa ennen pesua.”
  3. Välineet: ”Sähköhammasharja ei ole mikään taikakapine, vaan sitä pitää osata käyttää oikein. Sähköhammasharjalla harjataan niin, että sitä pidetään paikallaan jokaisen hampaan ja pinnan kohdalla ainakin kolme sekuntia. Purupinnalla saa vähän painaakin, jotta purupinnan uurteet tulevat puhtaiksi.”
Varaa aika asiantuntijalle

 

Kun lapsen terveys huolettaa, varaa aika – vastaanotolle pääsee usein jo samana päivänä. Meillä lapsesi pääsee tutulle ja turvalliselle lääkärille, joka tuntee lapsen hoitohistorian ja yksilöllisen tarpeen.

Oma luottolääkäri lapselle

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.

Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.

​

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Kuinka paljon lapsi tarvitsee liikuntaa viikossa? Lastenlääkäri vastaa

Terveystalon lastentautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Annukka Hannula kertoo, että lasten liikunta on vuosikymmenten aikana vähentynyt.

Artikkeli

Viisi vinkkiä, joilla lapsiperheissä voi ehkäistä flunssaa tautipiikkien aikaan

Lapsi voi sairastaa monen monta flunssaa vuoden aikana. Sairastumista on vaikea estää, vaikka olisi varovainen.

Artikkeli

Miten kannustan lasta lukemaan kokeeseen?

Vastaava psykoterapeutti, perheterapeutti Tiina-Maria Sandelius vastasi uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukemisesta.

Artikkeli

Mitä vanhempi voi tehdä, jos lapsi ei tottele asetettuja rajoja?

Vastaava psykologi, psykoterapeutti Tania Virintie vastasi Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin rajojen asettamisesta.

Artikkeli

Mistä tiedän, olenko liian ankara tai lempeä vanhempi? Kasvatustyyleissä yksi on tutkitusti ylitse muiden

Onko parempi olla kasvatuksessa ankara vai lempeä, ja miten erilaiset kasvatustyylit vaikuttavat lapseen? Kysymyksiin vastaa Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen.

Artikkeli

Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen?

”Lapsen kuorsaus ei ole harvinainen ilmiö, vaan peräti tavallista esimerkiksi flunssan aikana. Tutkimusten perusteella 6–17 % lapsista kuorsaa vähintään satunnaisesti”, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Juha Laakso. Jos kuorsaus kuitenkin jatkuu myös flunssattomana aikana, syyt siihen kannattaa tutkia.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit