Lapseni kuorsaa – Onko syytä huoleen?

Usein lapsi kuorsaa vain jylläävän flunssan ajan 

”Kun lapsella on flunssa, kuten jokin virustauti, risakudokseen ja nenän sekä kurkun alueen limakalvoille tulee turvotusta. Limakalvoturvotus saattaa vaikeuttaa nenän kautta hengittämistä etenkin selällä maatessa. Siitä luonteva seuraus on, että lapsi alkaa kuorsaamaan unissaan”, kertoo Laakso. 

Lapsen uni voi kärsiä kuorsaamisesta jonkin verran. Kuorsaus saattaa tehdä pienen nukkumisesta rauhatonta ja hengityksestä työlästä. Jos syy kuorsaukseen on jylläävä flunssa, risat palaavat usein itsekseen normaaleiksi ja kuorsaus loppuu, kun tauti on selätetty. Silloin kuorsauksesta ei tarvitse huolestua, eikä sitä tarvitse hoitaa. 

Risat pois, jos lapsi kuorsaa myös terveenä

Kuorsaako lapsi myös terveenä ja flunssattomana? Silloin syypäät kuorsaukseen ovat useimmiten suurentuneet kita- tai nielurisat. Ne ahtauttavat lapsen hengitysteitä, jonka vuoksi lapsi alkaa nukkuessaan kuorsaamaan.

”Suosittelen viemään lapsen korvalääkärin vastaanotolle, jos lapsi kuorsaa myös silloin, kun hän on terve ja esimerkiksi flunssaa ei ole. Lääkäri tutkii risat, ja päästään suunnittelemaan oikeanlaista hoitoa”, Laakso sanoo.

Hoito lapsen ahtautuneisiin hengitysteihin ja näin myös kuorsaamiseen on risojen poisto. Kitarisat sijaitsevat nenän takaosassa nenänieluissa, ja nielurisat sijaitsevat nimensä mukaisesti nielussa.

”Yleisimmin lasten kuorsauksen taustalla on nimenomaan kitarisa. Lapset toipuvat kitarisaleikkauksesta yleensä nopeasti ja jälkioireet ovat lähes aina lieviä. Jos syy löytyy nielurisoista, on niihin kaksi eri leikkausvaihtoehtoa: osapoisto ja kokopoisto, joista osapoistoja tehdään lapsille useammin. Siihen päädytään, jos risoissa ei ole tulehdusta. Osapoistossa toipuminen ja jälkihoito ovat helpompia, eikä kipuja ole yhtä paljon.”

Lapsille risaleikkauksia tehdään paljon. Se on rutiinileikkaus, jota ei tarvitse jännittää. Risojen poistoleikkauksia tehdään pienille potilaille noin 1,5-vuotiaasta lähtien, sillä ennen sitä risat eivät ole vielä yleensä kehittyneet ahtauttavan suuriksi. Tavallisin leikkaukseen tuleva potilas on noin 3-vuotias. 

Voiko lapsen kuorsaaminen johtua uniapneasta? 

Myös lapset voivat kärsiä uniapneasta. Lisäksi alaleuan ja purennan kehitys ja kielen sekä kita- ja nielurisojen koko voivat altistaa hengitysongelmille.

”Aikuisten kohdalla asia on melko selkeä ja yksinkertainen. Kuorsaus on ääni, joka tulee pehmeiden kudosten värähtelystä. Osalla on sen taustalla uniapnea, mutta uniapneaa esiintyy myös ilman kuorsausta. Ne ovat siis kaksi osin toisistaan erillistä asiaa. Kun lapsi kuorsaa, taustalla on lähes poikkeuksetta jotakin ahtauttavaa, kuten risojen liikakasvu. Uniapneaan kuitenkin liittyy kuorsauksen lisäksi aina myös muita oireita, kuten unenaikaiset hengityskatkokset.”

Kuorsaaminen ei siis aina ole merkki uniapneasta, mutta se voi olla yksi uniapnean oireista. Jos kuorsaamista ja muita unenaikaisia oireita esiintyy, on hyvä käydä lääkärin vastaanotolla. 

Hoidolla on positiivinen vaikutus parhaimmillaan koko perheen arkeen

”Monissa tapauksissa yöt ovat kuorsauksen ja muiden risojen aiheuttamien uniongelmien vuoksi olleet koettelemusta perheessä jo pitkään. Sitten risat on leikattu. Pian vanhemmilta tuleekin kiitokset siitä, että yöt eivät ole koskaan aiemmin menneet näin hyvin”, kertoo Laakso.

Risojen poistoleikkaus vähentää kuorsausta tai poistaa sen kokonaan, mutta etenkin kitarisojen leikkaus tuo usein mukanaan muitakin positiivisia asioita, kuten parantuneen nenähengityksen. Monilla korvatulehdusten määrät vähenevät ja välikorvan ilmastoitumiseen liittyvät oireilut helpottavat. 

Kun pienen potilaan kurkussa kröhisee 

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit ovat yleisiä etenkin pienillä potilailla. Lasten Terveystalosta saat apua pienempiin pulmiin ja suurempiin leikkauksiin. Jos esimerkiksi kuorsaus vaivaa pidemmän aikaa, ovat korva-, nenä, ja kurkkulääkärit apunanne. Katso vapaat ajat täältä.