Kun lapsi kiukkuaa, vetäytyy tai on rauhaton – miten kohdata lapsen huolet?
Lapsi ei osaa kertoa sanoin, mikä on hätänä. Kiukkuavan, takertuvan tai vetäytyvän käytöksen takana on kuitenkin stressitilassa oleva ihminen, joka pyytää käytöksellään vanhemman apua.
Lapsen käytöksen taustalla on yleensä tavallinen kehitysvaihe ja normaali tunnereaktio turhauttavaan tilanteeseen. Toiset ovat myös myös synnynnäisesti herkkiä reagoimaan.
- Lapsen tunteet kaipaavat kuitenkin aina aikuisen huomiota ja jäsennysapua. Huolten kohtaaminen lähtee liikkeelle lapsen tunteiden paremmasta ymmärtämisestä, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Saara Salo Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksiköstä.
Lapsen tunne on aina reaktio johonkin: kurkista lapsen mieleen
Tärkeintä on, että aikuinen asettuu pohtimaan, mistä kaikesta oman lapsen kohdalla juuri nyt on kyse. Koska lapsi ei osaa vielä sanoittaa tunteitaan, vaatii vanhemmuus välillä salapoliisityötä.
- Jotta voi ymmärtää paremmin lapsen tunteita, tulisi seurata lapsen mieltä. Millainen tilanne tai mennyt päivä lapsen näkökannalta oli, ennen kuin esimerkiksi kiukuttelu alkoi? Näkyviin tulevan tunteen alla voi olla toinen tunne, joka aiheuttaa käytöksen. Esimerkiksi iltapäivällä tai illalla purkautuvan kiukuttelun syynä voikin olla päiväkotipäivän aikana koettu ikävä vanhempaa kohtaan, kuvailee psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Katri Laine Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksiköstä.
Turvallinen vanhemmuus on yhteyttä lapsen ja vanhemman välillä
Jokainen lapsi tarvitsee vanhemman, joka säilyy itse riittävän rauhallisena sekä ymmärtää riittävän osuvasti, mitä lapsen hankalan käytöksen takana voi olla.
- Turvallisuuden tunne syntyy hyvän ja ennakoitavan kotielämän lisäksi yhteyden kokemuksesta omaan vanhempaan. Siitä, että vanhempi aktiivisesti pyrkii rauhoittamaan lasta. Tunnetaitoja kannattaa opetella yhdessä ja voi yrittää sanoittaa lapsen tunteita kertomalla, mitä näkee: ”Huomaan, että näytät tosi surulliselta, mitä päiväkodissa tapahtui?”, kuvailee Saara Salo.
Kun tunnekuohu on suuri, ei sanoista ole enää hyötyä.
- Tällöin on tärkeää olla vain lapsen lähellä, ottaa syliin (jos lapsi antaa), silitellä ja rauhoitella.
Puhumattomuudella suojellaan enemmän omia kuin lapsen tunteita
Psykologi Katri Laine kertoo, että vanhemmat varovat joskus tunteiden sanoittamista, koska puhetta kaipaava aihe herättää heissä itsessään vaikeaa oloa.
- Tämä on hyvin inhimillistä. Kukaan vanhempi ei ole täydellinen ja esimerkiksi oma stressitila vaikuttaa herkästi siihen, miten lasta tulkitsee ja tilanteeseen reagoi. Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista on tärkeä pitää huolta ja itselle pitää pystyä antamaan anteeksi.
Tuen hakeminen ajoissa on viisasta vanhemmuutta
Jokainen vanhempi tarvitsee tukea ja toisia aikuisia jaksaakseen. Apua kannattaa hakea aina, kun lapsen käytös tai kehitys mietityttää.
- Jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten. Voi olla hyvä hakea apua esimerkiksi silloin, kun lapsi ei saa kiukkuaan laantumaan tai ota toistuvasti vastaan apua riittävän ajoissa. Tai kun lapsi vetäytyy, ei juttele tai näyttää surulliselta. Myös muiden aikuisten ilmaisema huoli lapsesta tai erityinen piirre kehityksessä voi olla hyvä syy hakea ammattilaisen neuvoja.
Vanhemmuus on aina monimutkaista ja tunteita herättävää. Yksin ei kannata jäädä.
- Läheiset ja ammattilaisen apu ovat tärkeitä tukipilareita. Tarjoamme Lasten Terveystalossa matalan kynnyksen etätukea perhe-elämän kysymyksiin. Jokainen voi varata ajan Lapsiperheen mielen tuki -palveluun esimerkiksi silloin, kun on huolta perheenjäsenestä tai kun haluaa miettiä toimintapapoja vanhempana. Yhdessä asiantuntijan kanssa sitten selkiytetään tilannetta ja etsitään toimivia tapoja perheen ja sen jäsenten tueksi, Katri Laine päättää.
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä oman sekä lapsesi terveyden ja hyvinvoinnin tueksi. Tilattuasi uutiskirjeen saat myös seitsemän viikon kokeilujakson Nextoryyn, jos et ole käyttänyt sitä aikaisemmin.
Tilaamalla uutiskirjeen annat Terveystalolle markkinointiluvan.
Uusimmat artikkelit
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.