Artikkeli Naisen terveys

Kun kuukautiset kiusaavat

Vaivaavatko vuotohäiriöt tai kärsitkö kivuliaista kuukautisista? Oireiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Niin kipuja kuin vaikeaa vuotoakin voidaan hoitaa, kun niiden taustalla olevat syyt saadaan selville.

Nainen katsoo ulos ikkunasta.
Vaivaavatko vuotohäiriöt tai kärsitkö kivuliaista kuukautisista? Oireiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Niin kipuja kuin vaikeaa vuotoakin voidaan hoitaa, kun niiden taustalla olevat syyt saadaan selville. 
 
Kovat kuukautiskivut tai epäsäännöllinen, voimakas vuoto tekevät monen naisen elämästä vaikeaa. Kuukautisvuodot saattavat muuttua runsaammiksi ja pitkittyä, ja kuukautisten välillä voi olla ylimääräistä vuotoa. 
 
- Vuotohäiriöt voivat johtaa hemoglobiinin laskuun. Jatkuva siteiden käyttö tekee myös arjesta hankalaa. Jos vuoto ei lopu, kipu on kova tai jos kuukautiset ovat niin runsaat, ettei niiden kanssa koe pärjäävänsä, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Samoin silloin, jos vuodon määrä tai kesto muuttuu, neuvoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.

Myooma, polyyppi tai endometrioosi? 

Kun kuukautisvuoto aiheuttaa ongelmia, tehdään gynekologilla ensin sisätutkimus ja tavallisesti lisäksi ultraäänitutkimus. Joskus pitkittyneen kuukautisvuodon taustalla on kohdun hyvänlaatuinen kasvain eli myooma tai polyyppi. Tällaiset kasvaimet ovat kohdussa varsin yleisiä, ja ne on myös helppo poistaa ilman leikkaushaavoja. Ultraäänitutkimus auttaa niiden paikantamisessa.
 
- Noin joka kolmas yli 30-vuotias suomalainen nainen kantaa myoomaa, usein tietämättä siitä itse. Myös kohtuontelossa oleva pieni limakalvokasvain, polyyppi, voi aiheuttaa runsaan vuodon tai jatkuvan tiputtelun. Hormonilääkitys on kohdun seinämässä sijaitsevien, oireita aiheuttavien myoomien ensisijainen hoito, kertoo Heikkinen.
 
Kovien kuukautiskipujen taustalla taas voi olla endometrioosi, jossa kipua aiheuttavia pesäkkeitä kehittyy esimerkiksi vatsaonteloon tai kohdun seinämään. Usein kuvitellaan kohdunpoiston olevan paras keino endometrioosin hoitoon, mutta Heikkisen mukaan toimivin hoitomuoto on todellisuudessa hormonilääkitys:
 
- Hormonikierukka, minipillerit tai yhdistelmäehkäisypillerit ovat endometrioosista kärsivälle hyvä hoitovaihtoehto, sillä ne vähentävät kipuja ja saattavat lisäksi estää endometrioosin pahenemista. Aina kipujen syynä ei kuitenkaan ole endometrioosi. Jos kuukautiset ovat kivuliaat ilman selvää syytä, lapset on tehty eikä hormonilääkitys auta, voi kohdun poistaminen olla varteenotettava vaihtoehto.

Kohdunpoisto on yleisempi kuin usein uskotaan

Kohdunpoisto on yleisin gynekologinen leikkaus. Kohdunpoistoja tehdään Suomessa yli 5 000 vuosittain, mutta muiden hoitomuotojen kehittyessä niitä tehdään nykyään yhä vähemmän.
 
- Esimerkiksi myoomien kohdalla kohdunpoistoa aletaan pohtia vasta, jos myoomat kasvavat, niitä ei voida poistaa kohtuontelon kautta eivätkä lääkkeet auta. Ensin kokeillaan aina lääkehoitoa, sitten vasta leikkausta. Kohdun poistoa harkitessa keskustellaan aina potilaan toiveista ja elämäntilanteesta, kuten siitä, aikooko vielä hankkia lapsia, kuvailee Heikkinen.
 
Monelle kohdunpoistoon päätyvälle naiselle leikkaukseen pääsy on helpotus. Nykyisin se voidaan tehdä päiväkirurgisesti, jolloin potilas voi päästä takaisin kotiin jo saman päivän aikana. Suomessa poisto tehdään tavallisimmin emättimen kautta, eikä vatsalle jää silloin arpia.
 
- Leikkaus voidaan tehdä nukutuksessa tai selkäpuudutuksessa, ja toipumiseen kuluu yleensä muutama viikko. Jos synnytyksiä ei enää ole suunnitelmissa ja esimerkiksi kivut ovat kovat, voi kohdunpoisto parantaa elämänlaatua merkittävästi, toteaa Heikkinen.

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

”Olin hirveän helpottunut” – hormonihoito toi avun yli 15 vuoden piinaan

Anneli Mannila joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle oireiden takia, jotka poistuivat myöhemmin hormonihoidon avulla. Hän toivoo, että muut eivät jäisi yksin oireidensa kanssa.

Artikkeli

”Totaalinen lamaantuminen ja oireiden kirjo” – naiset kertovat, mikä vaihdevuosissa yllätti

Teimme kesällä 2024 kyselytutkimuksen, jossa selvitimme vaihdevuosi-ikäisten naisten omaa kokemusta vaihdevuosista ja niiden oireista. Nyt kerromme, mikä useimpia vaihdevuosissa yllätti.

Artikkeli

”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita

Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.

Artikkeli

Miten vaihdevuodet vaikuttavat migreeniin? Näin vastaa neurologi

Naisista jopa 33 prosentin on arvioitu sairastavan migreeniä jossain vaiheessa elämäänsä. Vaihdevuodet koskettavat heistä jokaista. Neurologimme Markku Nissilä kertoo, miten vaihdevuodet voivat vaikuttaa sairauteen.

Artikkeli

Tästä on kyse – 5 faktaa esivaihdevuosista

Mistä esivaihdevuodet tunnistaa ja voiko niille tehdä jotain? Gynekologimme Paula Turtiainen kertoo, mitä jokaisen 35 vuotta täyttäneen naisen kannattaa asiasta tietää.

Artikkeli

Miten vaihdevuosi-ikäisen tulisi treenata? Fysioterapeutti korostaa yhtä asiaa

Keski-iän kieppeillä moni nainen havahtuu lihas- ja nivelkipuihin, joita harva kuitenkaan osaa yhdistää vaihdevuosiin. Vastaava fysioterapeuttimme Sonja Toivola kertoo, miksi vaihdevuosi-ikäisen kannattaisi panostaa lihaskuntotreeniin.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit