Kun kilpailu työntekijöistä kovenee, on organisaatioiden panostettava inhimillisen tehokkuuden parantamiseen
Työ- ja elinkeinoministeriön 5.4.2022 julkaiseman Ammattibarometrin mukaan työvoimapulasta kärsivien ammattien määrä on noussut koronaa edeltäneelle tasolle. Työvoimapula näkyy useilla toimialoilla, erityisesti koronan kurittamalla ravintola-alalla ja sosiaali- ja terveysalalla, jossa hoitajat ovat tällä hetkellä lakossa. Lisäksi it-alalla kilpailu osaajista on ollut kovaa jo vuosia. Ammattibarometrin tulokset myös alleviivaavat jo aiemmin tunnistettua haastetta työelämässämme: kansantaloudellisista syistä meillä on paine pidentää työuriamme, mutta kansanterveydellisestä perspektiivistä katsottuna näyttää siltä, että ihmiset väsyvät työelämässä jaksamisen haasteiden alla entistä useammin ja aikaisemmin.
Hyvät keinot työvoimapulan ratkaisemiseksi ovat tarpeen. Outi Ikonen on Terveystalon johtava organisaatiopsykologi ja erikoistunut tutkimaan sekä kehittämään organisaatioiden toimintaa kestävällä tavalla. Ikosen mukaan työvoimapulan taustalla vaikuttavat useat tekijät, mutta yksi keskeinen tekijä on inhimillisyys - sen huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen työpaikoilla.
Inhimillisyydestä työelämässä on puhuttu enenevässä määrin vuosia, ja viimeistään koronapandemian myötä siitä on tullut megatrendi. Inhimillisyyteen sisältyy Ihmisten psykologisten tarpeiden huomioon ottaminen työssä sekä organisaatiodynamiikan ilmiöt: mm. luottamuksen, yhteisöllisyyden, tunteiden ja merkityksellisyyden kokemukset.
– Olemme erinomaisia parantamaan operatiivista tehokkuutta työelämässä ja organisaatioissa, sillä organisaatiorakenteiden muutokset, johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja työprosessien parantaminen ovat operatiivisen kehittämisen aluetta ja johtajille tuttua maastoa. Inhimillisyyden huomioon ottaminen johtamisessa ja organisaatioiden toiminnassa vaatii kuitenkin vielä paljon työtä, jotta työelämän haasteet eivät osoittautuisi liian suuriksi, sanoo Ikonen.
Toisaalta eriyttävä keskustelu operatiivisesta tehokkuudesta ja inhimillisyydestä ei ole tarkoituksenmukaista. Molempia tarvitaan, koska näiden yhdistelmästä syntyvä inhimillinen tehokkuus on edellytys yritysten kasvulle ja kilpailukyvylle. Liiketoimintaympäristön kompleksisuus ja nopea muutos on johtanut siihen, että yritysten liiketoimintamenestys on lyhytaikaisempaa ja kykenemättömyys pysyä muuttuvan maailman mukana koituu paikallaan junnaavien yritysten kohtaloksi. Tarvitaan siis mukautumiskykyä, muutoksia, innovatiivisuutta ja kykyä tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
– Ihmisille ei tämän päivän työelämässä riitä, että he pyrkivät hoitamaan työtään tehokkaasti, koska useilla on kokemusta, että tehokkuusajattelussa ei oteta huomioon ihmisten tarpeita ja sitä mikä on kohtuullista ja kestävää. Esimerkiksi opetus- ja hoitoalan henkilöstön halu vaihtaa alaa kertoo ihmisten kokemuksista siitä, että työ ei ole inhimillisesti tehokasta, Ikonen kertoo.
Inhimillinen tehokkuus houkuttaa ja sitouttaa osaajia
Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että pitkät työviikot ovat yhteydessä vakaviin terveysongelmiin (mm. WHO:n ja ILO:n tutkimus, kevät 2021). Myös suomalaisessa työelämässä on havaittu harmillisen nousuvoittoinen trendi mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen lisääntyessä kaikissa ikäryhmissä (Terveystalo: Näin Suomi voi 12/21). Oman hyvinvointinsa varmistamiseksi työntekijät ovatkin yhä valikoivampia ja kriittisempiä työpaikkoja ja työoloja kohtaan. Ikosen mukaan jatkossa ne organisaatiot, jotka panostavat inhimilliseen tehokkuuteen, houkuttelevat parhaita tekijöitä ja onnistuvat pitämään heistä parhaiten kiinni.
– Kaikki eivät jaksa pelkkää tehokkuutta painottavassa työelämässä. Tarvitaan inhimillistä tehokkuutta, jotta ihmiset voivat tehdä töitä kestävällä tavalla ja työuria saadaan pidennettyä. Maailmalla puhutaan kestävän tekemisen tahdista, jolla yksilöt ja organisaatiot voivat toimia tehokkaasti ja pitkäjänteisesti.
Inhimillisesti tehokkaassa organisaatiossa kyetään huomioimaan sekä ihmisten psykologiset tarpeet että rakentamaan työlle toimivat puitteet ja rakenteet. Tällaiset organisaatiot onnistuvat rekrytoinnin lisäksi myös sitouttamaan pitkäjänteisesti työntekijänsä.
– Ihmiset voivat työssään hyvin, ovat tuottavia ja sitoutuvat organisaatioon, kun työ on sujuvaa, työprosessit, vastuut ja johtaminen tukevat työtä. Lisäksi otetaan huomioon ihmisten psykologiset tarpeet: mm. motivoituminen, tunteet, luottamus ja yhteisöllisyys. Tällöin ihmiset kokevat työssään mielekkyyttä eivätkä ole herkästi vaihtamassa alaa tai työpaikkaa.
Organisaatioiden tulee kyetä arvioimaan työn rakenteita ja prosesseja, jotka työtä ja suorittamista ohjaavat. Lisäarvo syntyy uusista ratkaisuista, joiden avulla voidaan tehdä fiksummin ei enemmän.
Lue lisää aiheesta
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Asiakkuusjohtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.