Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?
Neurologiaan erikoistuva yleislääkäri Eemil Partinen vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?
Paljon. Hoitamaton uniapnea lisää sydänsairauksiin sairastumisen riskiä jopa kolminkertaiseksi. Uniapneassa hengityksen katkeaminen tai ahtautuminen johtaa happisaturaation laskuun tai havahtumiseen. Näihin liittyy hetkellisiä verenpaineen nousuja, jotka aiheuttavat verisuonten seinämätoiminnan häiriintymistä, ja altistavat valtimonkovettumataudille. Lisäksi uniapneaan liittyvät havahtumiset heikentävät unenlaatua, mikä johtaa sympaattisen hermoston aktivaatioon, oksidatiivisen stressin lisääntymiseen ja tulehdusjärjestelmän aktivoitumiseen. Näiden ja kohonneen verenpaineen seurauksena sydämen kuormitus lisääntyy, ja sydämeen voi kehittyä rakenteellisiä muutoksia, jotka altistavat rytmihäiriöille ja tätä kautta aivoverenkiertohäiriöille.
Mikäli olet kokenut muun muassa poikkeavaa väsymystä tai toinen henkilö on toistuvasti todennut hengityskatkoksia tai katkonaista kuorsausta nukkuessasi, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Varaa aika tästä.
Voiko unettomuus tai liika nukkuminen vaikuttaa verenpaineeseen? Miten?
Voi vaikuttaa ja vaikuttaakin. Unen aikana elimistö rauhoittuu, verenpaine ja syke laskevat. Kun uni on huonolaatuista ja jää lyhyeksi, keho ei pääse lepäämään riittävästi. Tämä voi johtaa verenpaineen ja syketason kohoamiseen sekä yöllä että päivällä. Tämä on haitallista sydänterveydelle. Sen sijaan liiallinen nukkuminen ei näytä olevan suoraan yhteydessä verenpaineen muutoksiin. Pitkä yöuni assosioituu tästä huolimatta lisääntyneeseen sydän- ja verisuonikuolleisuuteen. On siis parempi nukkua sopivasti.
Aiheuttaako huono nukkuminen eteisvärinää?
Huono nukkuminen voi lisätä eteisvärinän esiintyvyyttä, mutta se ei yksin aiheuta sitä. Unenpuute ja huonolaatuinen uni vaikuttavat stressihormoneihin, nostavat syketasoa ja altistavat rytmihäiriöille. Lisäksi huono uni voi olla seurausta muista tekijöistä, jotka aiheuttavat eteisvärinää. Erityisesti uniapnea, jossa hengitys ahtautuu ja katkeilee toistuvasti unen aikana, on merkittävä eteisvärinän riskitekijä.
Voiko unen laadun parantamisella ehkäistä tai hoitaa sydän- ja verisuonitauteja?
Kyllä, hyvällä unen laadulla on positiivinen vaikutus sydän- ja verisuoniterveyteen. Parempi uni auttaa kehoa palautumaan, tasaa verenpainetta ja hillitsee tulehdusmuutoksia. Sopivan kestoinen ja parempilaatuinen uni voi ehkäistä sydänsairauksien kehittymistä tai vähentää näihin liittyviä komplikaatioita.
Liittyykö väsymys sydänoireisiin?
Harvoin. Väsymys voi olla merkki sydänsairaudesta, mutta useimmiten sen taustalla ovat muut syyt kuten stressi, riittämätön tai huonolaatuinen yöuni ja muut sairaudet. Sydämen vajaatoimintaan ja sepelvaltimotautiin voi liittyä fyysistä väsymystä, joka on seurausta sydämen heikommasta toiminnasta. Sydän ei pumppaa riittävästi verta, joka johtaa kudosten hapenpuutteeseen ja heikentyneeseen rasituksen sietoon. Sydänoireet eivät aina johdu sydänsairaudesta. Esimerkiksi ahdistukseen liittyy yleisesti sydänoireita ja väsymys on sen pääoireita.
Onko unettomuudella/univajeella yhteys veritulppiin? Miten?
Kyllä. Univaje ja unettomuus lisäävät valtimopuolen veritulppien riskiä. Unettomuus ja univaje aktivoivat tulehdusjärjestelmää ja lisäävät hyytymisalttiutta. Yhteyttä laskimopuolen tukosriskiin ei ole osoitettu, mutta tutkimustieto asiasta on vähäistä.
Yleislääkäri, Neurologiaan erikoistuva lääkäri
Lue lisää aiheesta
Totta vai tarua: Unella voi parantaa omaa resilienssiä
Totta. Hyvä uni vahvistaa psyykkistä palautumiskykyä ja univaje puolestaan heikentää sitä.
Onko älylaitteiden happisaturaatio-mittaus luotettava?
Unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen vastaa syyskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Totta vai tarua: Unettomuus vaikuttaa muistiin
Totta. Mitä enemmän unettomia öitä on, sitä huonommin muisti toimii. Yleensä muisti pääosin palautuu, kun uniongelmat saadaan korjattua.
Viisi vinkkiä yölliseen heräilyyn
Toistuva yöllinen heräily on yksi yleisimmistä uniongelmista. Terveystalon työterveyshoitaja ja unihoitaja Anne Lång kuitenkin lohduttaa, että omaan uneen voi vaikuttaa monin eri tavoin.
Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa
Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun?
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.