Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Työelämä on muuttunut viime vuosina yhä intensiivisemmäksi ja kognitiivisesti vaativammaksi. Osaamisvaatimukset lisääntyvät jatkuvasti ja työelämä korostaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja entisestään. Usein kohtaamiset ovat kuitenkin nopeita, asiapitoisia ja kuulumisten vaihdot ja inhimilliset kohtaamiset uhkaavat jäädä vähemmälle. Työpäivät täyttyvät jatkuvasta ajatustyöstä ja hektisestä aikataulusta, mikä kuormittaa sekä yksilöä että yhteisöä.
Uhkakuvista huolimatta myös mieli ja tunteet mahtuvat entistä paremmin työelämään. Arjen ja työn rajat ovat häilyvämpiä ja tiedostamme, että elämän monenlaiset kuormitustilanteet vaikuttavat työhön yhtä lailla kuin työn kiemurat näkyvät arjessa. Ymmärrämme, että ihminen on kokonaisuus eikä mielellä ole työaikaa, vaikka joskus rajat olisivat enemmän kuin tarpeen, kun mielen sietokyvyltä vaaditaan enemmän.
Vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Kohtaa toisia
Sosiaalisuus ja vuorovaikutus ovat inhimillisiä tarpeita, joihin liittyvät myös kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen. Kiireiset työpäivät ja mahdollinen etätyö ovat osin vähentäneet vuorovaikutusta ja myös spontaanit kohtaamiset keksipurkin ja kahvinkeittimen välillä ovat vähentyneet. Joskus etätyö ja irrallaan olo työkavereista voi olla suoja haastavissa tilanteissa. Mahdollista itsellesi tärkeitä, vapaamuotoisiakin kohtaamisia työpäivien aikana, pidä etätapaamisissa kameraa päällä ja hakeudu toisten seuraan toimistolla kysymään ja kertomana kuulumisia. Paljon etätyötä tekeville työyhteisöille ja tiimeille myös selkeät kasvokkaisten kokoontumisten päivät lujittavat yhteisöllisyyttä.
Palautteen avulla eteenpäin
Yksi työhyvinvoinnin ja myös oman työssä jaksamisen sekä kehittymisen kulmakiviä on rakentavan palautteen saaminen. Panttaamme usein palautteen sekä kiitoksen antamista, joten tässä voi helposti kehittyä. Anna sekä positiivista että rakentavaa palautetta, ja pidä mielessä, että konkretia on palautteessakin tärkeää. Työyhteisön hyvinvointia tukevaan avoimeen palautekulttuuriin kuuluun myös kyky ottaa palautetta vastaan sekä pyytää sitä itse.
Pyydä apua ja tee yhteistyössä
Yksintekemisen kulttuurilla ei pitkälle pötkitä työelämässä, jossa korostuvat sidosryhmät ja yhteistyö. Omasta tontista on tärkeä kantaa vastuu, mutta jos huomaat haasteita, liiallista kuormaa tai ongelmia, joiden kanssa et pääse eteenpäin, käänny toisten puoleen, oli kyse esihenkilöstä tai työkaverista. Sparrailuapu auttaa monessa tilanteessa ja uudet näkökulmat helpottavat myös ongelmien ratkomista ja solmuja, joihin oma mieli on juuttunut.
Tunteet töissä
Työ ei ole aina se, mikä kuormittaa, vaan joskus omassa arjessa voi olla paljon raskaita tilanteita ja vaiheita. Elämään kuuluu kirjo erilaisia tunteita, joiden kanssa myös työpaikalle voi tulla. Tunteiden olemassa olo ei tarkoita, että töissä voi toimia miten tahtoo, mutta töihin voi usein tulla myös surun ja huolten kanssa yhtä lailla kuin ilojen ja onnistumisten. Työyhteisön tuki voi olla korvaamatonta vastavirran hetkissä ja työ voi mahdollistaa onnistumisia myös silloin, kun arjessa on haasteita.
Aino on Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti, joka pitää omasta työhyvinvoinnistaan huolta opettelemalla uusia taitoja ja nauttimalla ulkoilmasta sekä pelastuskoiraharrastuksen parissa että loputtomien kukkapenkkien ja kasvimaiden keskellä.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.
Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?
Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli
Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.