Kuinka huomioida ergonomia etätyössä? Työfysioterapeutin neuvot kotitoimistolle
Etätyö on muodostunut kiinteäksi osaksi yhä useamman ajatustyöläisen arkea. Kotikonttorin työskentelyolosuhteet poikkeavat kuitenkin usein toimiston varustelusta. Kuinka huolehtia ergonomiasta ja oikeasta työasennosta etäpäivinä?
Kehoa voi käyttää ergonomisesti, vaikka käytössä ei olisikaan erityisiä etätyöhön tarkoitettuja välineitä. Selviät hyvin ilman säädettävää sähköpöytää tai satulatuolia, kunhan kiinnität huomiota muutamaan asiaan.
– Yleisimmät haasteet, jotka aiheutuvat ajatustyöläisen huonosta työasennosta, ovat niska-hartiaseudun sekä alaselän jäykkyys ja jumiutuminen. Oireet johtuvat useimmiten siitä, että töitä tehdään pitkään samassa asennossa. Tällöin lihasten verenkierto heikkenee ja aineenvaihdunta hidastuu, joka aiheuttaa herkästi kipua ja jumituksen tunnetta, kertoo Terveystalon johtava työfysioterapeutti Janina Achren.
– Ei ole olemassa yhtä asentoa, joka toimisi pitkään. On tärkeää muistaa vaihdella asentoa ja työpistettä pitkin päivää. Asentoa olisi hyvä vaihtaa vähintään tunnin välein, Achren opastaa.
Mieti mitä mahdollisuuksia kotisi tarjoaa työn tekoon. Keittiönpöydän lisäksi töitä voi tehdä esimerkiksi sohvalla, sängyllä, lattialla tyynyn päällä, parvekkeella tai kotipihalla. Voit asettaa tietokoneen korkean lipaston päälle tai tehdä seisomatyöpisteen nostamalla kirjapinon pöydälle ja tietokoneen sen päälle.
– Aikaisemmin on korostettu paljon asennon ergonomisuutta ja esimerkiksi sitä, missä kulmassa jalkojen tai käsien tulisi olla. Ei kuitenkaan ole tiettyä optimiasentoa ja eri ihmisille toimivat erilaiset asennot. Tärkeintä on, että asento tuntuu rennolta ja että kehoa tai käsiä ei tarvitse kannatella kovasti. Asentoa voi tukea esimerkiksi tyynyillä. Mukavuus kunniaan!
Asiantuntijan vinkit erilaisiin asentoihin
1. Istuessasi sohvalla tue asentoa selän takaa tyynyillä. Aseta tyyny myös tietokoneen alle, niin että se on sopivalla korkeudella. Käsien tulisi levätä rennosti tyynyn päällä.
2. Kun istut keittiönpöydän ääressä, tue selkää tyynyllä. Näin ryhti pysyy suorana, etkä lysähdä makaamaan tuolille. Huomioi myös jalkojen tukeva asento.
3. Seisominen tekee hyvää! Loihdit seisomatyöpisteen korkean lipaston tai tason avulla. Voit säätää korkeuden sopivaksi asettamalla kirjapinon tietokoneen alle.
Tauko tehostaa työntekoa
Asennon vaihtelun lisäksi onnistunut etäpäivä sisältää taukoja. Kotitoimistolla saattaa helposti uppoutua työntekoon ja unohtaa työn tauotuksen. Monet ovat liiankin tunnollisia ja puurtavat koko päivän ilman taukoja.
– Suomalaisissa istuu hyvin vahvasti ajatus, että tauko olisi työstä lintsaamista. Olisi jo aika tiedostaa, että kenenkään keho tai mieli ei kykene jatkuvaan tehokkaaseen työskentelyyn ilman taukoja, Achren muistuttaa.
– Ajatustyössä sekä keho, että mieli kaipaavat vaihtelua. Tauolla tulisi siirtyä pois näytön ääreltä ja saada verenkierto käyntiin. Ulkoilma ja liikunta tekevät hyvää. Esimerkiksi 10 minuutin happihyppelyn jälkeen olet kuin uudestisyntynyt ja valmis tarttumaan töihin.
Aktiivisuus saattaa jäädä etäpäivänä hyvin pieneksi, kun työmatkojen askelmäärät jäävät väliin. Etätyöstä saa eniten irti, kun sen suunnittelee jo etukäteen, aivan kuten tavallisen toimistopäivän.
– Lyhyt kävelylenkki ennen työpäivää tai lounastauon jälkeen lisää aktiivisuutta ja saa ajatukset hetkeksi muualle. Voi myös miettiä olisiko Skype-palaverin aikana mahdollista kävellä lähimetsässä tai korttelin ympäri. Etätyössä on monenlaisia mahdollisuuksia ja siitä kannattaa muokata omaa hyvinvointia edistävä tapa tehdä töitä.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.