Kosketus rentouttaa ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta
Kun elämässä on paljon kuormitusta tai turvallisuuden tunne huojuu, on lempeä kosketus oiva apu palautumiseen. Psykologi sekä koulutettu hieroja Minna Nevala Terveystalo Rela-hierojista kertoo, miten kosketus edistää mielen hyvinvointia.

Tarvitsemme kosketusta läpi koko elämämme. Se on ensimmäinen aisti, joka meille kehittyy ja aisti, joka säilyy meillä pisimpään.
- Tiedämme, kuinka tärkeä tekijä kosketus on lapsen kehitykselle. Vanhemman rauhoittava syli vahvistaa muun muassa lapsen turvallisuuden tunnetta ja rakentaa pohjaa itsetunnolle. Kosketuksen voima myös säilyy läpi koko aikuiselämän: läheisen halaus herättää meissä turvaa ja tarjoaa hoivan kokemuksia, vaikka lapsena kosketusta ei olisikaan saanut tarpeeksi, muistuttaa sekä psykologina että koulutettuna hierojana toimiva Minna Nevala Terveystalo Rela-hierojista.
Kosketuksen parantava vaikutus pohjaa biologiaan
Ihminen on fyysinen ja psyykkinen kokonaisuus: kosketus vaikuttaa hermoston ja hormonien kautta vahvasti mieleemme muun muassa rentouttaen ja lievittäen kipua.
- Esimerkiksi hieronta on hyvä keino aktivoida parasympaattista eli rauhoittavaa hermostoamme. Tällainen rauhoittava kosketus aktivoi erityisesti niin kutsuttua vagus- eli kiertäjähermoa, joka viestii elimistömme tilasta aivoille ja käynnistää palautumisen. Tämä näkyy aivan konkreettisesti hieronnassa: asiakkaan hengitys tasaantuu ja keho rentoutuu. Verenpaine hetkeksi laskee. Moni lopettaa tässä vaiheessa jutustelunkin, Minna Nevala naurahtaa.
Hieronnan lisäksi hyviä keinoja aktivoida parasympaattista hermostoa ovat esimerkiksi kävely metsässä, hengityksen tietoinen rauhoittaminen tai meditointi.
Kosketus auttaa erityisesti silloin, kun stressaa tai ahdistaa
Sen lisäksi, että kosketus aktivoi parasympaattista hermostoa, se lisää mielihyvähormonien eritystä.
- Hieronta tai muu lempeä ja rauhoittava kosketus vapauttaa mielihyvähormoneita kuten oksitosiinia eli niin kutsuttua kiintymyshormonia, dopamiinia eli mielihyvähormonia ja serotoniinia eli onnellisuushormonia. Samalla se laskee kortisoli- eli stressihormonitasoja.
Kosketuksen parantavaa voimaa kannattaakin kokeilla erityisesti silloin, kun kokee olevansa stressaantunut tai ylivireässä tilassa.
- Esimerkiksi hieronta on täydellinen apukeino stressiin, sillä se rauhoittaa mielen lisäksi kehoa lievittämällä lihasjännitystä. Lihasten jännittäminen on yksi stressin säätelykeinoista ja kun tätä saa purettua, aivot saavat viestin siitä, että huolista voi päästää irti. Jos ylikuormitustila on pitkittynyttä, on kuitenkin hyvä olla matalalla kynnyksellä yhteydessä myös mielen hyvinvoinnin ammattilaisiin, Minna täydentää.
Myös oma kosketus parantaa – rauhoita mieltäsi kokeilemalla näitä
• Silittele omaa käsivarttasi
• Halaa itseäsi
• Paijaa lemmikkiä
• Ota hetki aikaa itsellesi ja varaa esimerkiksi aika hierojalle.
Terveystalo Rela-hierojat palvelevat ympäri Suomen ja voit varata ajan helposti verkosta.
Uusimmat artikkelit

Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.

Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.

Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.

Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.