Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?
Huonot elintavat johtavat elintapasairauksiin, jotka yleistyvät koko ajan. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes lisääntyy kovaa vauhtia ympäri maailman, eikä Suomi valitettavasti ole tältä kehitykseltä turvassa. Tilanne on pikemminkin päinvastainen. Terveystalon tuoreista tuloksista näemme, että useampi kuin joka kymmenes yli 55-vuotias mies sairastuu tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden sisällä, ellemme muuta suuntaa. Tällä on valtava kustannusvaikutus. Elintapasairaudet ja työkyvyttömyyttä eniten aiheuttavat sairaudet, kuten mielenterveyden haasteet ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet linkittyvät vahvasti toisiinsa. Diabetesta sairastavilla on kolminkertainen työkyvyttömyyseläkeriski ja noin 30 rekisteröityä poissaolopäivää enemmän, kuin vertailuryhmällä. Työkyvyttömyysriski on kohonnut merkittävästi jo ennen diagnoosia.
Suurin syy elintapasairauksien yleistymiseen on ylipaino. Epäterve ruokaympäristömme ja tapamme elää pahentavat lihavuusepidemiaa, joka on ollut kasvussa jo viimeiset 50 vuotta. Tällä hetkellä jo 20–25 prosenttia jokaisesta ikäluokasta ja siten koko väestöstämme on ylipainoisia, eikä ennusteemmekaan ole mairitteleva. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 20-vuotiaista suomalaisista naisista on lihavia lähes kolmasosa ja miehistä peräti 39 prosenttia (World Obecity Federationin ennuste).
Toinen merkittävä tekijä elintapasairauksien taustalla on liikkumattomuus, joka maksaa Suomelle jo miljardeja joka vuosi. Yhteiskuntarakenteemme ja työmme tekemisen tapa ovat osaltaan vaikeuttamassa tilannetta. Vaikka vapaa-ajalla varsinainen liikunnan harrastaminen on joidenkin arvioiden mukaan keskimäärin jopa lisääntynyt, arkiliikunta on suurimmaksi osaksi kadonnut kokonaan. Poliittisessa päätöksenteossa pitäisi puhua liikuntapaikkoihin panostamisen lisäksi isommista ylipainoa ennaltaehkäisevistä aiheista. Totta kai on tärkeää, että liikunnan harrastamiselle on toimivia tiloja, mutta on aivan selvää, että ne eivät saa riittävästi uusia ihmisiä liikkumaan. Passiivinen elämäntapa on liian helppo valita.
Elintapasairauksia edistävät toki myös liiallinen stressi ja uniongelmat. Työelämän murros, työn intensifikaatio ja jatkuva uuden oppimisen vaade pahentavat tilannetta näiden taustatekijöiden osalta.
Vanhat konstit riittämättömiä korjaamaan tilannetta
Elintapasairaudet vievät merkittävän osan terveydenhuollon resurssista ja aiheuttavat valtavia hoitokustannuksia. Sairauksien ennaltaehkäisy on aina kustannustehokkaampaa kuin sairauksien hoito. Tämän lisäksi menetetyn työn kustannus on huomattava taakka yhteiskunnallemme – inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Näistä tosiasioista huolimatta emme ole tähän mennessä saaneet aikaiseksi korjausliikettä. On pakko myöntää, että vanhat konstit kuten valistus tai vaikkapa sairauspoissaolopäivien analysointi työterveydessä eivät enää riitä. Terveys motivoi yksilötasolla yleensä vasta, kun ihminen sairastuu tai ikääntyy. Ennaltaehkäisy ja terveisiin elintapoihin motivoiminen onkin ajateltava täysin uudella tavalla.
Ratkaisumme on elintapojen ja sairastumisriskien näkyväksi tuominen. Olemme ottaneet käyttöömme suomalaisen terveysteknologiayhtiö Nightingale Healthin verianalyysimenetelmän, jonka avulla tunnistamme kahdeksan tavanomaisen elintapasairauden riskin yhdestä verinäytteestä. Näytämme riskit sekä ammattilaiselle että asiakkaalle havainnollisessa ja visuaalisessa muodossa. Motivaatio muutokseen syntyy yleensä vasta, kun asiat ymmärtää henkilökohtaisella tasolla. Jokaisen on mahdollista vaikuttaa hyvinvointiinsa, terveyteensä ja riskiinsä sairastua elintapojaan tervehdyttämällä. Nyt tehtyjen muutosten vaikutusta voidaan myös seurata ja mitata, mikä osaltaan motivoi pysyviin ja kestäviin terveyttä ja työkykyä edistäviin muutoksiin.
Vaikka tilanne tässä hetkessä näyttää huolestuttavalta, sen ei tarvitse olla sitä kymmenen vuoden kuluttua. Sairastumisriskien korkea taso on hätkähdyttävä huomio, mutta sen ei tarvitse olla tuomio. Olemme vuoden 2024 aikana Terveystalossa laatineet henkilökohtaisen riskiraportin jo noin 80 000 henkilölle. Uskallan väittää, ettei asiakkaistamme kukaan tietoisesti halua vaarantaa terveyttään elintavoillaan. Riskit vain saattavat tuntua sellaisilta, etteivät ne kosketa itseä. Jokainen, jolla riskit ovat koholla, on kuitenkin saanut tilaisuuden löytää yksilölliset keinot elintapojen kohentamiseksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Kun sopivat askelmerkit on asetettu, ammattilaisemme kulkevat rinnalla ja tukevat muutoksessa. Riskituloksista kertyy myös kattavaa ryhmätason tietoa, jonka avulla tuemme työpaikkojen työkykyjohtamista. Näin olemme vahvasti matkalla kohti terveempää tulevaisuutta – ja sen myötä lisääntynyttä hyvinvointia sekä pidempiä, tehokkaampia työuria!
Ilse Rauhaniemi toimii johtavana työterveyslääkärinä Terveystalossa, jossa hän vastaa työterveyden prosesseista, niihin liittyvästä koulutuksesta ja työterveyden kehityshankkeista. Ilse on työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on toiminut monissa eri rooleissa mm. suurasiakaslääkärinä, vastaavana työterveyslääkärinä, kouluttajalääkärinä, kliinisenä opettajana ja asiantuntijalääkärinä. Johtajakoulutuksen myötä Ilsen vahvuuksia ovat strateginen ajattelu ja organisaatioiden toiminnan ymmärtäminen. Laaja kokemus ja syvällinen osaaminen tarjoavat käytännön näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja työkyvyn, työpaikkojen terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
”Tavoitteenani on vahvistaa työterveyden, organisaatioiden ja muun terveydenhuollon yhteistyötä, tukea työterveyden ammattilaisten ja organisaatioiden osaamista työkyvyn ja työurien tukemiseksi. Unelmani on, että työterveysyhteistyö on organisaatioiden ylimmän johdon agendalla, ja toimimme yhdessä yhä ennakoivammin työkykyriskien torjumiseksi. Näin turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut heikentyvän huoltosuhteen haasteissa.”
Lue lisää työterveyden asiantuntijoiden blogeja
Siirry Terveystalon yrityssivustoon
Työterveyden visio 2030
Työikäisen väestön väheneminen, työn tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimusten kasvu ja globaali työvoimakriisi korostavat tarvetta kehittää työterveyttä ja ennen kaikkea työterveysyhteistyötä. Muutos on keskeistä suomalaisen työelämän kehitykselle ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina voimme mahdollistaa lisää terveempiä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia ja tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.
Ajankohtaista työterveydessä
Mistä työelämässä tällä hetkellä keskustellaan? Tältä sivulta löydät työterveyden ajankohtaiset uutiset, artikkelit ja tietopaketit sekä tietoa tulevista webinaareista, tapahtumista ja koulutuksista. Tutustu työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen ja työterveyden vaikuttavuuteen liittyviin aiheisiin.
Tilaa työterveyden uutiskirje yrityspäättäjille
Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.