Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?
Huonot elintavat johtavat elintapasairauksiin, jotka yleistyvät koko ajan. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes lisääntyy kovaa vauhtia ympäri maailman, eikä Suomi valitettavasti ole tältä kehitykseltä turvassa. Tilanne on pikemminkin päinvastainen. Terveystalon tuoreista tuloksista näemme, että useampi kuin joka kymmenes yli 55-vuotias mies sairastuu tyypin 2 diabetekseen kymmenen vuoden sisällä, ellemme muuta suuntaa. Tällä on valtava kustannusvaikutus. Elintapasairaudet ja työkyvyttömyyttä eniten aiheuttavat sairaudet, kuten mielenterveyden haasteet ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet linkittyvät vahvasti toisiinsa. Diabetesta sairastavilla on kolminkertainen työkyvyttömyyseläkeriski ja noin 30 rekisteröityä poissaolopäivää enemmän, kuin vertailuryhmällä. Työkyvyttömyysriski on kohonnut merkittävästi jo ennen diagnoosia.
Suurin syy elintapasairauksien yleistymiseen on ylipaino. Epäterve ruokaympäristömme ja tapamme elää pahentavat lihavuusepidemiaa, joka on ollut kasvussa jo viimeiset 50 vuotta. Tällä hetkellä jo 20–25 prosenttia jokaisesta ikäluokasta ja siten koko väestöstämme on ylipainoisia, eikä ennusteemmekaan ole mairitteleva. Ennusteiden mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 20-vuotiaista suomalaisista naisista on lihavia lähes kolmasosa ja miehistä peräti 39 prosenttia (World Obecity Federationin ennuste).
Toinen merkittävä tekijä elintapasairauksien taustalla on liikkumattomuus, joka maksaa Suomelle jo miljardeja joka vuosi. Yhteiskuntarakenteemme ja työmme tekemisen tapa ovat osaltaan vaikeuttamassa tilannetta. Vaikka vapaa-ajalla varsinainen liikunnan harrastaminen on joidenkin arvioiden mukaan keskimäärin jopa lisääntynyt, arkiliikunta on suurimmaksi osaksi kadonnut kokonaan. Poliittisessa päätöksenteossa pitäisi puhua liikuntapaikkoihin panostamisen lisäksi isommista ylipainoa ennaltaehkäisevistä aiheista. Totta kai on tärkeää, että liikunnan harrastamiselle on toimivia tiloja, mutta on aivan selvää, että ne eivät saa riittävästi uusia ihmisiä liikkumaan. Passiivinen elämäntapa on liian helppo valita.
Elintapasairauksia edistävät toki myös liiallinen stressi ja uniongelmat. Työelämän murros, työn intensifikaatio ja jatkuva uuden oppimisen vaade pahentavat tilannetta näiden taustatekijöiden osalta.
Vanhat konstit riittämättömiä korjaamaan tilannetta
Elintapasairaudet vievät merkittävän osan terveydenhuollon resurssista ja aiheuttavat valtavia hoitokustannuksia. Sairauksien ennaltaehkäisy on aina kustannustehokkaampaa kuin sairauksien hoito. Tämän lisäksi menetetyn työn kustannus on huomattava taakka yhteiskunnallemme – inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Näistä tosiasioista huolimatta emme ole tähän mennessä saaneet aikaiseksi korjausliikettä. On pakko myöntää, että vanhat konstit kuten valistus tai vaikkapa sairauspoissaolopäivien analysointi työterveydessä eivät enää riitä. Terveys motivoi yksilötasolla yleensä vasta, kun ihminen sairastuu tai ikääntyy. Ennaltaehkäisy ja terveisiin elintapoihin motivoiminen onkin ajateltava täysin uudella tavalla.
Ratkaisumme on elintapojen ja sairastumisriskien näkyväksi tuominen. Olemme ottaneet käyttöömme suomalaisen terveysteknologiayhtiö Nightingale Healthin verianalyysimenetelmän, jonka avulla tunnistamme kahdeksan tavanomaisen elintapasairauden riskin yhdestä verinäytteestä. Näytämme riskit sekä ammattilaiselle että asiakkaalle havainnollisessa ja visuaalisessa muodossa. Motivaatio muutokseen syntyy yleensä vasta, kun asiat ymmärtää henkilökohtaisella tasolla. Jokaisen on mahdollista vaikuttaa hyvinvointiinsa, terveyteensä ja riskiinsä sairastua elintapojaan tervehdyttämällä. Nyt tehtyjen muutosten vaikutusta voidaan myös seurata ja mitata, mikä osaltaan motivoi pysyviin ja kestäviin terveyttä ja työkykyä edistäviin muutoksiin.
Vaikka tilanne tässä hetkessä näyttää huolestuttavalta, sen ei tarvitse olla sitä kymmenen vuoden kuluttua. Sairastumisriskien korkea taso on hätkähdyttävä huomio, mutta sen ei tarvitse olla tuomio. Olemme vuoden 2024 aikana Terveystalossa laatineet henkilökohtaisen riskiraportin jo noin 80 000 henkilölle. Uskallan väittää, ettei asiakkaistamme kukaan tietoisesti halua vaarantaa terveyttään elintavoillaan. Riskit vain saattavat tuntua sellaisilta, etteivät ne kosketa itseä. Jokainen, jolla riskit ovat koholla, on kuitenkin saanut tilaisuuden löytää yksilölliset keinot elintapojen kohentamiseksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Kun sopivat askelmerkit on asetettu, ammattilaisemme kulkevat rinnalla ja tukevat muutoksessa. Riskituloksista kertyy myös kattavaa ryhmätason tietoa, jonka avulla tuemme työpaikkojen työkykyjohtamista. Näin olemme vahvasti matkalla kohti terveempää tulevaisuutta – ja sen myötä lisääntynyttä hyvinvointia sekä pidempiä, tehokkaampia työuria!
Ilse Rauhaniemi toimii johtavana työterveyslääkärinä Terveystalossa, jossa hän vastaa työterveyden prosesseista, niihin liittyvästä koulutuksesta ja työterveyden kehityshankkeista. Ilse on työterveyshuollon erikoislääkäri, joka on toiminut monissa eri rooleissa mm. suurasiakaslääkärinä, vastaavana työterveyslääkärinä, kouluttajalääkärinä, kliinisenä opettajana ja asiantuntijalääkärinä. Johtajakoulutuksen myötä Ilsen vahvuuksia ovat strateginen ajattelu ja organisaatioiden toiminnan ymmärtäminen. Laaja kokemus ja syvällinen osaaminen tarjoavat käytännön näkökulmia ja konkreettisia ratkaisuja työkyvyn, työpaikkojen terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
”Tavoitteenani on vahvistaa työterveyden, organisaatioiden ja muun terveydenhuollon yhteistyötä, tukea työterveyden ammattilaisten ja organisaatioiden osaamista työkyvyn ja työurien tukemiseksi. Unelmani on, että työterveysyhteistyö on organisaatioiden ylimmän johdon agendalla, ja toimimme yhdessä yhä ennakoivammin työkykyriskien torjumiseksi. Näin turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut heikentyvän huoltosuhteen haasteissa.”
Lue lisää työterveyden asiantuntijoiden blogeja
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.
Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli
Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…
Maailman paras työterveyshuolto on Suomelle 24 miljardin euron kysymys
Suomalaisen työterveyshuollon ovat vuosien kuluessa rakentaneet työnantajat ja työntekijät, jotka myös rahoittavat sen lähes kokonaan (työnantajat n. 80 %, työntekijät 20 %). Työterveydenhuollon piirissä on yli 1,9 miljoonaa työikäistä suomalaista, joiden terveydellä ja työkyvyllä on ratkaiseva merkitys koko Suomen menestykselle, kilpailukyvylle ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidolle. Työterveyshuolto on täysin keskeinen osa terveydenhuolloin järjestelmäämme; se toimii erityistehtävänsä lisäksi julkisen terveydenhuollon kasvavan taakan tasaajana kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla ja erinomaisin tuloksin.
Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?
Työterveyden tärkeimmät tehtävät ovat sairauksien ehkäisy ja työkyvyn ylläpitäminen. Tämä onnistuu, kun käytettävissä on tietoa henkilöstön terveydentilasta. Tieto kulkee kuitenkin aina käsi kädessä tietosuojan kanssa.
Siirry Terveystalon yrityssivustoon
Työterveyden visio 2030
Työikäisen väestön väheneminen, työn tehokkuuden ja tuottavuuden vaatimusten kasvu ja globaali työvoimakriisi korostavat tarvetta kehittää työterveyttä ja ennen kaikkea työterveysyhteistyötä. Muutos on keskeistä suomalaisen työelämän kehitykselle ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina voimme mahdollistaa lisää terveempiä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia ja tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.
Ajankohtaista työterveydessä
Mistä työelämässä tällä hetkellä keskustellaan? Tältä sivulta löydät työterveyden ajankohtaiset uutiset, artikkelit ja tietopaketit sekä tietoa tulevista webinaareista, tapahtumista ja koulutuksista. Tutustu työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen ja työterveyden vaikuttavuuteen liittyviin aiheisiin.
Tilaa työterveyden uutiskirje yrityspäättäjille
Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.