Kesän tapaturmista yksi on kaikkein tavallisin: lääkäri neuvoo, miten kannattaa toimia

Nilkan nyrjähdys on yleisin tapa teloa itsensä kesäaikaan, selviää Terveystalon hoitamien tapaturmien tilastoista. Vakavammat tapaturmat sen sijaan syntyvät pääosin neljästä eri syystä, kertoo tapaturmien vastuulääkäri ja ortopedi Jarkko Pajarinen.

Mies juoksee kesämaisemassa.

Yli sadastatuhannesta Terveystalossa hoidetusta tapaturmasta nilkan nyrjähdyksiä oli viime vuonna noin 20 000. Niitä sattuu kesäkuukausina lähes puolet enemmän kuin muuhun aikaan vuodesta.
 
Hyvät uutiset ovat, että nilkkavamman kesäversio on sen talvista vastinetta lievempi ja paranee nopeammin.

‒ Talven liukkailla keleillä tyypillisin nilkkavamma on murtuma, kun taas kesällä nilkkavammat jäävät lievemmiksi, Terveystalon tapaturmien vastuulääkäri Jarkko Pajarinen kertoo.

Ja huonot uutiset: nilkan nyrjähdyksiä on aktiivisen ihmisen aika vaikea välttää. Tekevälle sattuu, sanoo Pajarinen.

‒ Kesällä pelaillaan ja liikutaan enemmän kuin muuhun vuodenaikaan, joten myös erilaisia venähdyksiä, revähdyksiä ja ruhjeita sattuu enemmän. Jos on ollut aikaisempia urheilussa syntyneitä venähdysvammoja, voi olla fiksua käyttää tukia ja teippauksia, sillä aiempi vamma voi lisätä uuden vamman riskiä.

Vakavat sesonkivammat syntyvät neljästä eri syystä

Jarkko Pajariselle on tullut tutuksi kesällä sattuvien tapaturmien koko kirjo, sillä hän johti aiemmin HUS:ssa tukielin- ja plastiikkakirurgian toimialaa.

‒ Kesän vakavimmat vammat aiheutuvat pääosin neljästä syystä, jotka ovat liikenne, putoamiset, hyppäämiset matalaan veteen ja erilaisten koneiden käyttö.

Pajarisen mukaan valtaosa vaikeista liikenneonnettomuuksista tapahtuu kesäaikaan. Kesällä moottoripyörä on tyypillinen liikenneonnettomuuden aiheuttaja, ja uusimpana aiheuttajana vakavissa liikennevammoissa näkyvät sähköpotkulaudat.

Käsivammat syntyvät, kun vajoista kaivetaan esiin sirkkelit ja klapikoneet, Terveystalon tapaturmalääkäri Jarkko Pajarinen sanoo.

Käsivammat syntyvät, kun vajoista kaivetaan esiin sirkkelit, klapikoneet ja erilaiset muut koneet.

‒ Vamma syntyy usein niin, että laitteeseen tulee jokin toimintahäiriö, jota aletaan tutkia, ja sitten sormet ovat väärässä paikassa.

Jos tapaturmalääkäri voisi antaa yhden neuvon vakavien tapaturmien välttämiseen, mikä se olisi?

‒ Alkoholi ja mikä tahansa liikkuva liikenneväline ovat aina huono yhdistelmä.

Tapaturmalääkärin vinkit: toimi näin, jos satutat nilkan

Miten toimia, jos se yleisin vamma sitten osuu kohdalle? Tässä Jarkko Pajarisen vinkit:

  • Nosta jalka kohoasentoon.
  • Sido nilkan ympärille tukisidos, joka estää turvotusta. Tukeva ideaaliside on paras, ja sen saa sitoa tiukalle. Jos kuitenkin jalkaterä alkaa puutua tai turvota, side on liian tiukalla.
  • Ota kipulääkkeeksi ibuprofeenia tai parasetamolia.
  • Jos nilkka on kipeä ja turvoksissa, mutta sille pystyy varaamaan, nilkkaa voi käydä näyttämässä lääkärille esimerkiksi seuraavana päivänä. Jos taas jalalle ei pysty varaamaan lainkaan, olisi hyvä käydä lääkärillä mahdollisimman pian. Kaikissa tapaturmissa on alkuvaiheessa tietty aikaikkuna, jolloin asiat voidaan saada oikeille raiteille. Jos mennään väärille urille, asioita voi olla vaikeaa korjata myöhemmin.

Tiesitkö?

Aiemmin suositeltiin kylmää, mutta siitä on nykyään ristiriitaisia tutkimustuloksia, että onko se vamman paranemisen kannalta hyödyllistä vai voiko kylmä jopa pidentää toipumista, Jarkko Pajarinen kertoo.

Asiantuntija
Jarkko Pajarinen
Jarkko Pajarinen

Dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Jarkko pitää vastaanottoa Kampin ja Myyrmäen Terveystaloissa. Lisäksi hän on Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri.

Lue lisää aiheesta

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun? Artikkeli

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun?

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään Artikkeli

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään

Terveystalon Rela-hierojien Marcus Frangén kertoo, miten ymmärrys hieronnan fysiologisista vaikutuksista on muuttunut ja millaisia väärinkäsityksiä hierontaan sitkeästi liitetään.

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa Artikkeli

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa

Mitä yksityisessä sairaalassa tapahtuu ja kenen käsissä siellä ollaan? Seurasimme päivää yhdessä Terveystalon monista sairaaloista.

Joonas Haataja kertoo eturistisiteen repeämän korjanneesta polvileikkaukestaan Artikkeli

”Epäilin heti, että nyt sattui pahasti” – päivän viimeinen lasku vei leikkauspöydälle

Täydellinen talvipäivä tunturissa päättyi rusahdukseen polvessa. Joonas Haataja uskoo pääsevänsä ammattilaisten avulla pian takaisin töihin ja ensi talvena taas laskettelurinteeseen.

Henrik Forssenin kertoo kokemuksistaan nivustyräleikkauksesta Artikkeli

Kivuliaasta nivustyrästä eroon – Viikossa leikkauspöydälle ja kuukaudessa kuntoon

Henrik Forssenin diagnoosista ei ollut kulunut kuukauttakaan, kun nivustyrä oli jo hoidettu. Nyt hän pystyy taas liikkumaan, reissaamaan ja hakkaamaan mökillä halkoja kuten ennenkin.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.