Kehomme kertoo ylikuormasta – näin tunnistat omat hälytysmerkkisi
Stressaako töihin paluu ja alkava arjen hälinä? Kehomme antaa meille usein selviä hälytysmerkkejä ylikuormasta. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ennaltaehkäisyä.
Kaikkien mieli on joskus lujilla. Elämän eri siirtymävaiheet, arjen paineet, yllättävä kriisikokemus tai esimerkiksi Ukrainan sodan aiheuttama ahdistus voivat kuormittaa mieltä. Mielenterveyttä voi aina tukea ja hoitaa, muistuttaa vastaava neuropsykologimme Laura Sokka Fokus Mielen erikoisyksiköstä.
– Jokaiselle meistä voi tapahtua mitä tahansa milloin tahansa, mikä kuormittaa ja vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Kehomme antaa kuitenkin usein selviä hälytysmerkkejä ylikuormasta. Itsensä kuunteleminen on tärkeää ennaltaehkäisyä. Opettele tuntemaan omat stressin hälytysmerkkisi ja ota ne vakavasti.
Tavanomaisia hälytysmerkkejä pitkittyneestä stressitilasta
- Ärsyynnyt normaalia pienemmistä asioista ja huomiosi kiinnittyy herkemmin negatiivisiin asioihin.
- Joustamattomuutesi on lisääntynyt ja sinun on vaikea tarkastella asioita eri näkökulmista.
- Muistisi saattaa pätkiä ja unohtelet asioita.
- Keskittyminen, asioiden aloittaminen ja niihin paneutuminen on vaikeaa.
- Sinulla voi olla epämääräisiä kehontuntemuksia: päätäsi särkee usein, kärsit vatsavaivoista, rintaasi puristaa tai painaa.
- Nukahtaminen on vaikeaa tai heräilet öisin.
- Et jaksa tavata ystäviä tai vetäydyt sosiaalisista tilanteista.
- Voimasi hupenevat jo rutiinien hoitamiseen eikä ajattelutyölle jää energiaa.
- Läheisesi huomauttavat sinulle muuttuneesta käytöksestäsi.
Tukea ja apua kannattaa hakea ajoissa
Mieli kaipaa hoivaa ja huolenpitoa erityisesti silloin, kun elämä koettelee.
– Jos itselle tai läheiselle syntyy huoli omasta jaksamisesta, on hyvä hakea heti ammattilaisen apua. Esimerkiksi työuupumusta epäillessä on syytä hakea apua viimeistään silloin, kun kehontuntemukset vievät voimat, uni häiriytyy tai tuntuu, että pienempienkin asioiden eteen tulee ponnistella paljon enemmän kuin aiemmin, Laura kertoo.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.